Siirry pääsisältöön

Tässä hankepäiväkirjassa nostetaan esille ajatuksia ja hajatelmia työllisyydenhoidon kentällä tapahtuvien muutosten keskeltä.

 

Rakas hankepäiväkirja, 

4.10.2022

Highway to high employment rate

Legoelementti, jossa tie ja tiellä yksi legoukko autossa ja katselee kohti legokojuja kohti.Välillä tuntuu, että järjestelmän näkökulmasta osatyökykyisen työnhakijan työllistymisen polun pitäisi olla suora tie maaliin, avoimille työmarkkinoille. Aikaa mitataan, yhdelle tien pätkälle sitä ei voi käyttää liikaa. Jos tuntuu ettei tuloksia tule, kiristetään tahtia.

Järjestöt näkevät paljon uhkakuvia nykyisissä työllisyydenhoidon muutoksissa jopa olemassaololleen. Tässä pikatiemaailmassa se voi näyttäytyä siinä, että ne virkistävät levähdyspaikat katoavat, jäljelle jää päämäärän tuijottaminen ja ratin puristaminen tiukemmin.

Työllisyydenhoidossa on otettu käyttöön ekosysteemin käsite. Ekosysteemissä toimijoilla on erilaisia rooleja, ja toimijat tekevät eri tavoin työtä yhteisen arvolupauksen ja tavoitteen eteen. Ekosysteemejä rakennettaessa tulisi huolehtia pikateiden lisäksi myös kauniista rantareiteistä. Ilman niitä ei kokonaisuus toimi.

11.5.2022

Työllistymiselle on annettava aikaa

Erään järjestöpuhelun jälkeen jäi taas kaikumaan mieleen vaikuttavuus ja sen seuraaminen. Kyseisessä keskustelussa järjestön edustaja sanoi, että ei työllistymisprosentti avoimille työmarkkinoille ole välttämättä juuri palvelun päättämishetkellä kovin korkea. Mutta myöhemmin on kuultu, että ihmiset ovat päässeet eteenpäin.

Tämä ei ole uusi tarina, varmasti jokainen työllistymisen tukija tietää ja tuntee sen, että työllistyminen voi tapahtua viiveellä. Yhdessä keskustelussa työllisyyshankkeessa töissä ollut ihminen kertoi, että hän oli vuosi hankkeen päättymisen jälkeen tavannut asiakkaan kadulla. Asiakas oli kertonut, ettei heti työllistynyt, mutta tuo hankkeen prosessi antoi hänelle avaimia työstää omaa itseään ja työllistymisen polkuaan. Hän oli uskaltanut hakea ja saanut töitä vuosi hankkeen päättymisen jälkeen.

Miten palvelut täytyy sitten rakentaa, jos tuo työllistyminen juuri sillä hetkellä, kun palvelu loppuu, on se mitä seurataan? Luultavasti oikoteitä ei ole, vaan ihmisen prosessi ja oman polun löytyminen vie juuri sen ajan kuin vie. Ehkä kyse on ennemminkin siitä, miten järjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa laadukkaan ja pitkässä juoksussa vaikuttavan työllistymisen tukemisen.


21.3.2022

Onko vaikuttavuus liian iso sana?

Järjestöjen kuulumisia on kysytty kuntakokeilualueilta puhelinsoitoilla. Ensimmäisten parinkymmenen soiton aikana on tullut kiinnostava havainto liittyen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin.

Kun puheluissa on kysytty suoraan, seurataanko järjestössä jollain tavalla palveluiden/toiminnan vaikutuksia asiakkaisiin, yleensä vastaus on vähintään epäröivä. Sanotaan, ettei seurata vaikuttavuutta. Mutta, kun keskustelua jatketaan, niin jatkokysymykset osoittavat, että seurataan monin eri tavoin. Tämä havainto asettaa uuteen valoon myös järjestökyselyn tuloksen, jossa alle puolet vastaajista totesi, että seuraa kirjallisesti palveluidensa vaikuttavuutta.

Halua vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen järjestöistä löytyy, ja aiheena se on keskusteluissa esillä. Kaivataan myös yhtenäisyyttä valtakunnallisesti. Olisi asiakkaan etu, jos palvelun laatukriteerit pysyisivät samana huolimatta siitä, millä alueella tai miltä palveluntarjoalta palvelun saa.


21.3.2022

Kuntouttavan työtoiminnan palveluntuotanto vaatii tulevaisuudessa leveämpiä hartioita

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa- hankkeessa tehdään kaikkien kuntakokeilualueiden järjestöihin puhelinsoitot, joissa kysytään kuulumisia. Ensimmäisten parinkymmenen puhelun jälkeen on havaittu, että kuntakokeilujen sijaan monille järjestöille kuumempi peruna on sote-uudistus.

Monet järjestöt tuottavat kuntouttavan työtoiminnan palveluita. Sen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Näissä järjestöissä puhutaan enemmänkin yhteistyöstä hyvinvointialueiden, kuin kuntakokeilujen kanssa.

Tulevaisuudessa mietityttää mm. se, että tullaanko palvelujen kilpailutukset tekemään suuremmalla hyvinvointialueella, kuin pienemmässä kunnassa. Kilpailutuksiin osallistuminen tulee vaatimaan yhä leveämpiä hartioita.


15.2.2022

Työ- ja toimintakyvyn arviointi: tilannekuva vai jatkuva prosessi?

Järjestökyselyssä kysyttiin, kuinka moni järjestö tekee työ- ja toimintakyvyn arviointia. Vastanneista lähes 54% ilmoitti tekevänsä sitä, ja 40% vastaajista tarjoaa sitä palveluna. Yksittäisenä työkaluna kykyviisari oli käytössä eniten, mutta moni vastaaja kertoi myös omista työkaluistaan havainnoida työkykyä.

”yksilöllisiä haastatteluja ja tiivis seuranta työtehtävien yhteydessä.”

Erilaisten lomakkeiden ja kyselyiden lisäksi järjestöissä tehdään arviointia koko palvelussa olo ajan. Ominaista on, että työ- ja toimintakyvyn arviointi ei ole vain arvio hetkellisestä tilanteesta, vaan arviointia tehdään pidemmän ajan kuluessa. Tämä mahdollistaa myös asiakkaan itsensä voimaantumisen ja tietoisuuden lisääntymisen omasta työ- ja toimintakyvystään.


17.1.2022

Järjestöjen erityisasiantuntemus käyttöön

Järjestökyselyn vastaajista vain 22,5% uskoi, että järjestöjen erityisasiantuntemusta (esim. sairauden tai vamman vaikutus työllistymiseen) hyödynnetään kunnassa/alueella hyvin tai melko hyvin. Yli puolet vastaajista (55%) näki, että tämä toteutuu huonosti, melko huonosti tai ei lainkaan.

SOSTEn toteuttamassa sosiaalibarometrissa vuonna 2021 kysyttiin samaa TE-johdolta ja kuntien työllisyyspalveluista. TE-johdon vastaajista 46% näki, että järjestöjen erityisasiantuntemus hyödynnetään kunnassa/alueella melko hyvin tai hyvin. Kuntien työllisyyspalveluiden vastaavien joukossa sama osuus oli 28%.

Kaikkien työllisyydenhoidon muutosten keskellä olisi nyt hyvä pysähtyä hetkeksi tähän. Vuosikymmenten aikana kertynyt osaaminen ja tieto osatyökykyisten työllistämisen tueksi hyödynnetään verrattain huonosti. Palvelujen ostojen, hankkeiden ja järjestötyöllistämisen myötä osaaminen tulee käyttöön järjestöissä, ja siitä hyötyy palveluiden käyttäjät. Tämä tulisi muistaa kunnissa myös jatkossa, kun tehdään päätöksiä työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Myös palveluiden laajempi yhteiskehittäminen edistäisi osaamisen siirtoa osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen hyväksi.


17.12.2021

Toiminnan vaikutuksia tulee arvioida kirjallisesti

Järjestökyselyn vastaajista (N=40) vain 42,5 % ilmoitti arvioivansa kirjallisesti palvelujensa vaikutuksia tai vaikuttavuutta. Tämän luvun pitäisi olla korkeampi. Jatkossa kuntien järjestämässä työllisyyspalvelussa korostuu asiakkaan eteneminen työllistymisessä. Ja vaikka tavoite ei olisi vielä työmarkkinoilla, palvelun pitäisi pystyä osoittamaan millaisen askeleen se auttaa työllistyjää ottamaan kohti työmarkkinoita.

Työllisyyspalvelun ja sosiaalipalvelun välille tullaan tekemään selkeämpi jako, ja hyvinvointialue vastaa sosiaalipalvelun järjestämisestä. On tosin esitetty, että vaikka kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueille sosiaalipalveluksi, kuntiin silti jää tarve järjestää työllistymiseen tähtäävää vahvaa sosiaalista tukea tarjoavaa toimintaa. Tässä kohtaa järjestöjen on hyvä olla hereillä ja mukana luomassa uudistettua mallia.

Järjestötoimijoidenkin on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimintaa ja sen vaikutuksia on arvioitu kirjallisesti. Siten on helpompi kommunikoida päättäjille, olivat he sitten kunnassa tai hyvinvointialueella, miten palvelu vaikuttaa asiakkaiden etenemiseen työ- ja toimintakyvyn, hyvinvoinnin sekä työllistymisen osalta.


 

13.12.2021

Järjestöjen työllisyyspalvelutuotanto on monipuolista

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen kyselyssä kysyttiin, millaisia työtehtäviä järjestön työllisyyspalvelussa oli tarjolla. Kyselyyn tuli yhteensä 40 vastausta, ja tähän kysymykseen vastasi 37 vastaajaa.

Jo tällä vastaajamäärällä oli nähtävissä, miten laaja kirjo erilaisia toimialoja ja palveluita järjestötoimijoilla on hallussaan. Yli 80 % näistä vastaajista järjesti työtehtäviä puhdistuspalvelualalla. Yli 60 % järjestöistä työtehtäviä oli mahdollista kokeilla piha- ja kunnostustöiden ja kiinteistönhoidon alalla. Myös kierrätys ja kiertotalous sekä keittiöala oli mahdollista valita lähes puolessa paikoista.

Näillä aloilla on paljon yksityisiä toimijoita, joista ainakin osa on valmis palkkaamaan täsmätyökykyisiä työntekijöitä. Jäin miettimään asiakasnäkökulmaa, kuinka monen oma valinta koskee juuri näitä aloja. Tilastotietoa ei (minulla ainakaan) ole tiedossa. Järjestöillä voisi olla ketteryyttä täsmäkehittää myös eri toimialoille suunnattavia palveluita. Ehkäpä työllisyyspalveluissakin voisi löytyä omia niché-segmenttejä niille asiakkaille, joiden volyymi ei välttämättä ole niin suuri työllisyyspalveluissa. Kyselyssä olikin mainittu esimerkiksi some – ja markkinointiala työllisyyspalvelun toimialana. Näistä löytyy varmasti myös monelle korkeakoulutetulle mielekäs sisältö ja uusi polku kohti työelämää.


18.11.2021

Kolmas sektori aktiivisesti mukaan ekosysteemityöhön

Ekosysteemi on noussut käytetyksi termiksi työllisyyspalveluiden rakennetta kuvattaessa.

TEM:in innovaatiopolitiikan määritelmän mukaan: ”Ekosysteemit ovat yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välille rakentuvia keskinäisriippuvuuden verkostoja.”

Ekosysteemissä on ominaista sen orgaanisuus ja emergenttiys. Hyvin toimiva ekosysteemi tarvitsee myös pienempiä, ei-institutionaalisia toimijoita, jotta se pystyy mukautumaan ja vastaamaan muuttuvaan kysyntään. Ekosysteemiin syntyy kysyntäperusteisesti uusia toimijoita, ja vastaavasti niitä lakkaa.

Työllisyyden ekosysteemejä rakennetaan vahvasti viranomaistoimijoiden ympärille. Ne ovat ekosysteemissä niin kutsuttuja vetureita, jonka varaan ekosysteemi nojaa. Ekosysteemin uudistumisessa tärkeitä ovat kuitenkin ne pienet toimijat, jotka pystyvät kokeilemaan ketterästi erilaisia toimintamalleja. Lisäarvo, miksi toimitaan ekosysteemeissä yksittäisten isojen toimijoiden sijaan, syntyy toimijoiden väleissä pienten ja isojen vuorovaikutuksessa.

Työllisyyttä edistävillä järjestöillä on tietoa työllistymisen tukemisesta ja ketteryyttä kokeilla. Pidetään yhdessä huolta siitä, että tämä on käytössä kaikissa työllisyyden ekosysteemeissä eri alueilla.



29.10.2021

Missä järjestöjen asiakkaat ovat?

Kuntakokeilujen alun jälkeen järjestöjen kannalta suuri haaste on ollut se, että asiakkaita ei ole saatu ohjattua palveluihin. Toisaalta tulee viestiä, että asiakasohjaus on pysähtynyt kokonaan, ja toisaalla asiakkaita on ohjautunut vain vähän.

Järjestöissä tilanne on kriittinen. Asiakkaiden mukana kulkee tulovirtaa, mikä on nyt tyrehtynyt. On oltu pakotettuja etsimään kiertoteitä, ja asiakkaita onkin houkuteltu markkinoimalla palveluja mm. lehti-ilmoituksin ja puskaradion kautta.

Yhä ilmeisempää on myös se, että järjestöjen on aktiivisesti markkinoitava palvelujaan myös kuntakokeiluille. Taustalla on mm. se, että työllisyyden kuntakokeiluihin on työllistynyt suuri määrä omavalmentajia, joilla ei vielä voikaan olla hallussa alueen palveluntarjoajat. Lisäksi hankemuotoisten palveluiden osalta myös ”vanhojen” täytyy pitää yllä tietojaan.

Vaikutukset eivät jää järjestöihin. Lyhyellä tähtäimellä myös kunta kärsii taloudellisesti korkeammista työmarkkinatukimaksujen kuntaosuuksista, kun pitkäaikaistyöttömät odottavat palveluihin pääsyä.
Missä asiakkaat sitten ovat? Päivittämässä yksilöllistä ja ajantasaista työllistymissuunnitelmaa? Terveysselvittelyissä? Kotona odottamassa yhteydenottoa?

Pitkällä tähtäimellä katsoen haluaisin uskoa, että tässä otetaan nyt niitä kipeitä muutosaskeleita kohti mallia, jossa asiakas saa hänelle oikeaa palvelua hänelle oikealla hetkellä. Palveluntuottajilta aika vaatii ennennäkemättömän paljon sisukkuutta, luovuutta ja rohkeutta katsoa kohti uutta.



18.10.2021

Kyselyähkystä vaikuttamisen uskoon

Tiedon kerääminen on olennainen osa kehittämistyötä. Muutosten myllerryksessä halutaan seurata niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tuloksena järjestöille sataa monenlaisia kyselyitä. Käytännön arjessa täytyy valita, mihin aikansa käyttää.

Myös osana tätä hanketta tehdään kysely, jossa halutaan selvittää missä tilanteessa työllistymistä tukevat järjestöt ovat tällä hetkellä, ja millä tavoin isot muutokset työllisyydenhoidon kentällä tulevat vaikuttamaan toimintaan.

Kyselyn vastauksilla on väliä. Samaan aikaan suunnittelemme webinaaria kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Muokkaamme webinaarin sisältöaiheita sen myötä, mikä tässä hetkessä puhututtaa järjestöjä. En ihan heti muista kyselyä, missä olisi näkynyt ajallisesti näin nopeasti se, mihin kyselyn vastauksia käytetään. Tätähän voisi hyödyntää myös jatkossa, jotta webinaareihin käyttämäsi aika olisi entistäkin tarkemmin hyödyksi sinulle juuri tässä ajassa.

Vastaa hankkeen kyselyyn

 


12.10.2021


Järjestöt ovat todellisia innovaattoreita

Järjestöillä on ollut merkittävä rooli julkisen palvelutarjonnan aukkojen paikkaamisessa ja palveluiden tarjoamisessa sellaisille kohderyhmille, jotka tuppaavat putoamaan väliin. Myös yhteydenotoissa kuntakokeilualueille järjestöt ovat näyttäytyneet joustavina ja ketterinä toimijoina, jotka tuntevat kohderyhmänsä.

Historiassa on esimerkkejä siitä, kuinka järjestöissä kehitetty palvelu on ajan myötä otettu käyttöön julkisen palvelun puolelle. Esimerkkeinä vaikka neuvolatoiminta tai äitiyspakkaus. Työllisyyden puolella löytyy esimerkkejä, joissa samaa palvelua tuotetaan tällä hetkellä sekä julkisena palveluna kunnan toimesta, että järjestöjen palveluntuotantona. Esimerkkinä kuntouttava työtoiminta. Tuleeko siitä seuraava järjestösektorin kehittämä palvelu, minkä julkinen sektori pystyy ja haluaa toteuttaa?

Jäin miettimään, millä tavoin näitä muutoksia tehdään. Onko palvelu sama, jos sen tuottaja vaihtuu? Ja miten palvelun asiakkaat vaihdoksen kokevat? Tavoite on kuitenkin sama, tukea ihmisten työllistymistä. Olisipa mukava kuulla esimerkkejä, missä kunta ja järjestöt muotoilevat yhdessä palveluita, asiakkaiden tarpeen ja kokemusmaailman huomioiden.