Näkövammaisten liiton viestintä tekee arvokasta saavutettavuustyötä
13/12/2016
Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen
Kuvateksti: Älypuhelimet auttavat näkövammaisia henkilöitä monin tavoin arjessa. Silti 1800-luvulla keksittyä pistekirjoitusta tarvitaan edelleen. Kuva on otettu Näkövammaismuseosta.
Näkövammaisten liiton viestintä tekee arvokasta työtä, jotta heidän lehtensä olisi aidosti kaikkien näkövammaisten henkilöiden saavutettavissa. Liiton Airut-lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa niin printtilehtenä kuin Daisy-äänilehtenä, pistekirjoituslehtenä, sähköisenä Luetus-julkaisuna ja saavutettavana pdf-näköislehtenä.
Vatesin viestintäverkosto ja NKL:n viestintä järjestivät 12.12.2016 iltapäivällä yhdessä viestijöille tilaisuuden, jossa kerrottiin liiton toiminnasta, näkövammaisen henkilön arjesta ja saatiin käytännön vinkkejä mm. siitä, miten saavutettava pdf-tiedosto tehdään. Tilaisuus pidettiin Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingissä.
Näkövammaisten liiton ry:n jäsenlehdellä on meneillään jo 105. vuosikerta. Airut-lehti ilmestyi aina 1960-luvulle asti vain pistekirjoituksella.
Nykyisin Airueen printtilehdellä noin 8000 lukijaa. Lisäksi lehti ilmestyy Daisy-äänilehtenä, jonka käyttäjiä on noin 2000. Luetus-julkaisuna lehteä seuraa noin 300 henkilöä kuussa. Pistekirjoitusformaatilla tehdyn lehden tarvitsee noin 250 näkövammaista henkilöä.
Lehden taittaja, tiedottaja Liisa Lähteenmäki tekee kaikki muut lehden formaatit paitsi Daisy-äänilehden, joka tehdään Näkövammaisten liiton äänittämössä. Printtilehdessä käytetään näkövammaisten palautteiden mukaan hyväksi koettua 13 pistekoon päätteetöntä fonttia.
- Lehden muuntaminen pistekirjoitusformaatille vie noin yhden työpäivän, saavutettavan pdf-tiedoston teko puoli työpäivää ja Luetus-formaattiin muuntaminen tunnin verran, arvioi Lähteenmäki.
Aidosti saavutettava pdf-tiedosto
Jotta ruudunlukuohjelma pystyy lukemaan tekstin pdf-tiedostosta, siinä pitää olla ns. tekstikerros. Tekstikerroksen olemassaoloa pdf-tiedostosta voi testata siten, että maalaa, kopioi ja liittää tekstiä Wordiin tai Notepadiin.
Airut-lehten ulkoasua uudistettiin vuoden 2016 alussa ja pdf-näköislehti ilmestyi ensimmäisen kerran maaliskuussa. Tiedottaja Liisa Lähteemäki kertoi vinkkejä, miten saavutettava pdf-tiedosto luodaan Adobe InDesignilla.
- Merkityksellisen sisällön pitää olla saavutettavissa apuvälineillä, minkä takia dokumentin hierarkinen rakenne luodaan otsikkotasolla ja järjestämällä jutut loogiseen järjestykseen. Jokainen lehden elementti pitää merkitä eli ns. tagata, avaa Lähteenmäki asiaa.
- Lehden jutut ja kuvat laitetaan järjestykseen Artikkelit -välilehdellä, jotta ruudunlukija tietää, missä järjestyksessä sisällöt luetaan ja mitkä kuvat liittyvät mihinkin juttuun. On tärkeää käyttää kappaletyylejä johdonmukaisesti läpi dokumentin. Jokaiselle kappaletyylille määritellään nimiö. Tekstit ovat joko jonkin tason otsikoita, kuten H1, H2 tai H3 tai leipätekstiä, kertoi Lähteenmäki.
Taitossa olevat elementit, jotka ruudunlukuohjelma voi ohittaa, kuten grafiikat, tekstinostot ja koristeet, merkataan artefakteiksi. Kuten verkkosivuilla myös pdf-tiedoston kuville on tärkeää laittaa vaihtoehtoinen teksti, koska ruudunlukuohjelmat eivät pysty selostamaan kuvia. Näissä alt-teksteissä kerrotaan, mitä kuvassa on.
- Tiedottaja Liisa Lähteenmäen ppt-esitys.
- Lisätietoa apuvälineistä näön heikentyessä: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/tietotekniikka/apuvalineet-ja-ohjelmat
- Lisätietoa viestinnän esteettömyydestä myös Vatesin Työelämän esteettömyyspaketista.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.