Suomen työelämä tarvitsee osatyökykyisten työpanosta
10/03/2016
Tilaisuuden ppt-esitykset täältä.
Terveydenhuollon lääkäreille koulutusta, lisää yksilövalmentajia osatyökykyisille, yli organisaatiorajojen toimimista ja verkostotapaamisia kasvokkain. Siinä muutama ammattilaisen näkökulma työhön kuntoutuksen keinoista, joista kerrottiin Asiaa osatyökykyisyydessä -tilaisuudessa 8.3.2016 Helsingissä.
Lisäksi keskusteltiin mm. vammaisuuden ja työkyvyn käsitteistä, mitä tukia voidaan käyttää ja mitä eläketilastot kertovat osatyökykyisistä työelämässä. Lopuksi kuultiin työntekijän oma tarina siitä, mistä hän sai apua, kun työkyky laski.
Tilaisuuteen osallistui 30 henkilöä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen ja Eläketurvakeskuksen kanssa.
Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko kertoi, että ammattilaisten näkökulmasta tarvitaan mm. lisää terveydenhuollon lääkäreille suunnatua koulutusta.
- Tarvitaan myös lisää asiakkaan rinnalla kulkevia tukihenkilöitä, jotka ottavat kokonaisvastuun pitkäkestoisen henkilön työhön paluussa, ja jotka voivat toimia joustavasti yli organisaatiorajojen, korosti Liukko. Erikoissairaanhoidossa tärkeässä roolissa ovat sosiaalityöntekijät.
Myönteistä on se, että työterveyshuollon ja työnantajien yhteistyö on parantunut. Kuitenkin kuntoutustarpeen selvittämisvastuu 60 sairauspäivän kohdalla Kelassa on monille edelleen Liukon mukaan epäselvä.
- Työeläkelaitosten ja Kelan vastuunjako on myös parantunut, mutta työeläkelaitosten ja TE-toimistojen vastuunjako on hyvin epäselvä ja yhteistyö heikentynyt, huomautti Liukko.
Johtaja Mikko Kautto ETK:sta nosti esiin osatyökykyisten aseman seuraamisen haasteista tilastoinnille ja politiikalle.
- Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen kuvaa toisaalta sen verran heikentynyttä työkykyä, että eläke on perusteltua, toisaalta sitä, että työkykyä on jäljellä, Kautto sanoi.
Hän muistutti, että työllisyyden lisääminen vaatii osatyökykyisten työnteon lisäämistä ja kertoi, että valtaosa osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on työssä.
- Osatyökykyisenä työskenteleminen on lisääntynyt. Erityisesti naisten ja 60 vuotta täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt, kertoi Kautto.
Talous hyötyy osatyökykyisten työllistymisestä
Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg kuvasi tapoja, joilla osatyökykyisyyden hintalappua voidaan laskea niin yksilön, yhteiskunnan kuin työnantajankin kannalta.
Esimerkiksi ekonomisti Harri Hietalan aiemmin Vateissa tekemät vaihtoehtolaskelmat kertovat, että osatyökykyisiin kannattaa kohdistaa tukitoimia, koska työkyvyttömyyden hinta yhteiskunnalle on jopa 4 050 miljoonaa euroa.
Mukautuksilla työuraa voi usein jatkaa
Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Vatesista pohti osatyökykyisyyden käsitettä.
- Osatyökykyisyys sekoitetaan usein vajaakuntoisuuteen ja vammaisuuteen. Osatyökykyisen käsitettä käytetään myös virheellisesti vammaisen ja vajaakuntoisen synonyymina.
- Osatyökykyisyys tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijä ei selviydy täydellisesti työnsä asettamista vaatimuksista. Kun puhutaan osatyökykyisestä, on tiedettävä kyseessä olevan työn asettamat vaatimukset henkilölle, korosti Pakarinen.
- Työkyky liittyy työsuorituksiin eli henkilö on työkykyinen, kun hänen yksilölliset edellytykset mukaan lukien terveydentila ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa. Työkyvyn käsite on myös tehtäväsidonnainen.
Henkilöitä ei voida luokitella osatyökykyiseksi sen vuoksi, että heillä on sairaus tai vamma, sanoo Pakarinen ja viittaa STM:n määritelmään, että osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen.
Lopuksi kuultiin lihastautiin sairastuneen Jukka Hirvosen koskettava tarina siitä, miten StoraEnson Imatran tehtaalla työyhteisön ja työnantaja tuki auttoivat, kun työkyky laski. Hän kuvasi myös sitä palveluviidakkoa, johon sairastunut joutuu.
Projektipäällikkö Walter Fortelius esitteli erilaisia työn ja työolosuhteiden mukautuksia, joita työpaikalla voidaan tehdä, jotta esimerkiksi sairauden takia osatyökykyiseksi tullut voi jatkaa työssään. Niitä ovat esimerkiksi työaikajärjestelyt, työn organisointi ja työympäristöön tehtävät muutokset. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita tarjoavat henkilön tilanteesta riippuen Kela, TE-toimistot ja työeläkevakuutusyhtiöt.
Teksti: Tiina Jäppinen, Tiedolla vaikuttaminen -hanke (2015-2017)
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
S-ryhmä on mukana toteuttamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdessä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopimustoimiston, Vajaakuntoisten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa
Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työnantajan tulee kustantaa palkollisensa työkyvyttömyyseläke. Maksuvelvoite on porrastettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jälkeen, hän on täysin parantunut.
Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauksena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Jyväskyläläisen Olli-Pekka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa vakaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensimmäisen oikean palkan. Entinen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.
Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.
Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokeilun, joka muuttui nopeasti työsuhteeksi. - Kuulun nyt henkilökuntaan, Kati iloitsee työasussaan.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunniakirjalla, koska yritys on edistänyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.
Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.
Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.
