Tuomas Saloma on graafisen alan yrittäjänä Eurajoella
20/10/2017
Tuomas Saloma on CP-vammainen nuori mies, joka ei tyytynyt valtion tarjoamaan eläkeputkeen peruskoulun jälkeen. Sen sijaan hän lähti opiskelemaan graafista alaa Nakkilan käsi- ja taideteolliseen kouluun. Hän kiittää Eurajoen kuntaa, joka mahdollisi opinnot ja maksoi 30 kilometrin edestakaiset taksikuljetukset Nakkilaan. Opiskelupaikkakunnalla kulkeminen julkisilla Porin kautta olisi ollut haastavaa.
Opiskelu sujui hyvin ja hän kävi työharjoittelussa graafisen alan työpaikoissa. Valmistumisen jälkeen työpaikkaa ei kuitenkaan löytynyt.
- Jotkut yritykset olisivat palkanneet minut, mutta työntekijät vastustivat. Ennakkoluulot ovat vahvassa, eivätkä ihmiset luottaneet ammattitaitooni. Pystyn tekemään töitä ja CP-vamman aiheuttamat rajoitteet ovat käytännössä pieniä, kertoo Saloma.
Hän ei luovuttanut, vaan ryhtyi yrittäjäksi. Siihen häntä kannusti nyt jo edesmennyt isä. Työhalun lisäksi toinen kannustin liittyi kuntoutukseen.
- CP-vamma aiheuttaa alaraajoihin kireyttä. Jos olisin jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle, Kela ei olisi korvannut minulle fysioterapiaa, kuvaa Saloma yhdenlaista sosiaaliturvan loukkoa.
Kuten usein muidenkin aloittavien yrittäjien kohdalla, aluksi Saloma teki töitä tuttaville ja sukulaisille, ja näiden tuntemille yhdistyksille. He kertoivat yrityksestä edelleen verkostoilleen. Suurempi työntilaaja löytyi omasta kunnasta, joka tilasi häneltä painotöiden lisäksi graafista suunnittelua, kuten lehden taittoa.
Saloma toivoo, että kuntapäättäjät ottaisivat huomioon alueensa vammaisyrittäjät. Vaikka kunta ei voi suosia yksittäistä yritystä, voi kunta julkisena toimijana käyttää kuitenkin sosiaalisia kriteeriä hankinnoissa. Toisaalta pienempiä tilauksia ei tarvitse edes kilpailuttaa, joten jos kunnassa löytyy tahtoa työllistää osatyökykyisiä henkilöitä myös yrittäjinä, se on mahdollista.
Myöhemmin Saloma haki lisää ammattitaitoa ja suoritti Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon. Nyt yritys on toiminut yli 10 vuotta ja asiakkaita on vuosittain 40–50.
Yrityksen verkkosivuilla lukee, että TS-Grafi on painoalan yritys, joka muuttaa ajatuksesi näkyviksi. Mutta mitä ajattelee 32-vuotias nyt uravalinnastaan.
– Ei ollut muuta mahdollisuutta. Kilpailu on kovaa ja omasta työn hinnasta pitää tinkiä. Minun etuni hintakilpailussa on se, että yritys ja firma ovat samassa pihapiirissä eli kiinteät kustannukset ovat pienet, sanoo Saloma.
Hintakilpailuun hän vastaa myös kouluttautumalla lisää. Suunnitelmissa on alkaa tehdä myös esimerkiksi verkkosivuja asiakkaille.
– Jos pitäisi lähteä johonkin vuokralle, niin joutuisin sosiaalitoimiston luukulle, kertoo Saloma.
Hän asuu yhdessä äitinsä Sirkka Saloman kanssa, joka auttaa tarvittaessa hienomotoriikkaa vaativissa tehtävissä, kuten sidontatöissä.
Kesällä 2017 Tuomas Saloma oli mukana Suomi Areenalla Vates-säätiön osastolla. Samalla hän kiersi muilla osastoilla myymässä palveluitaan.
TS Grafi
Painoalan yritys, joka suunnittelee ja toteuttaa räätälöidysti. Yritys taittaa, suunnittelee ja painaa erilaisia tuotteita onnittelukorteista yrityslehtiin ja esitteistä lomakkeisiin. Yritys sijaitsee Satakunnassa Eurajoella ja on Suomen Yrittäjien jäsen.
Teksti: Tiina Jäppinen
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.