Työkykyasiaa ja resilienttiä Työterveyspäivillä Tampereella
13/09/2016
Työterveyspäivillä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoi, että on aika arvostaa suomalaista työelämää - ja edetä yhdessä. Hän korosti luottamukseen perustuvaa työelämän kehittämistä: - Työkykyyn ja luovuuteen panostaminen ovat investointeja tuottavuuteen, sanoo Koivula.
Työterveyspäivät 13.-14.9.2016 järjestään tänä vuonna Tampereen messuhallissa samaan aikaan EuroSafety-, Työhyvinvointi- ja Logistiikka –messujen kanssa. Työterveyspäivät järjestetään jo 62. kerran. Tänä vuonna maksulliseen koulutukseen on ilmoittautunut 700 henkilöä.
Päivillä esiteltiin mm. tutkimusta siitä, mitkä työkykyjohtamisen käytännöt selittävät työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua yrityksissä.
- Löysimme neljä asiaa, jotka vaikuttivat työkyvyttömyyskustannuksiin. Mikään näistä ei kuitenkaan yksinään saanut kustannuksia alenemaan, vaan niitä tarvittiin yhdessä, kertoi Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino.
Nämä neljä asiaa ovat yhteistyön parantaminen, työkykyjohtamisen strategian näkyminen käytännössä, toimenpiteiden kohdentaminen työkyvyttömyysriskeihin sekä hyvä työkykyasioiden koordinointi ja tiedonkulku.
Ylilääkäri Timo Leino yllättyi, ettei yrityksissä tiedetty kovin hyvin, kuinka paljon työkyvyttömyyden ehkäisyyn oli käytetty rahaa. Kustannuksia sen sijaan kyllä seurattiin.
Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa yritykset käyttivät työkykytoimiin keskimäärin 900 euroa per henkilötyövuosi ja työkyvyttömyyskustannukset laskivat noin puolessa tutkituista yrityksissä. Muutaman prosentin lasku suuryrityksen työkyvyttömyyskuluissa merkitsee miljoonien eurojen hyötyä.
- Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset olivat yli puolet työkyvyttömyyden yritykselle aiheuttamista kokonaiskustannuksista, kertoi erikoistutkija Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.
Resilienssi-sivusto avattu
Työterveyslaitos tutkii, miten relienssiä voidaan lisätä organisaatioissa ResCas-tutkimushankkeessa (2013-2016). Tutkijat Hanna Uusitalo ja Riikka Ruotsala avasivat tätä uutta käsitettä Työterveyspäivillä.
- Resielientti työyhteisö ei tyydy pelkkiin tilannekohtaisiin pikaratkaisuihin. Sen sijaan yhteisössä ymmärretään, että arjen pulmat antavat vinkkejä siitä, mitä seuraavaksi kannattaa kehittää. Oivallus voi liittyä arjen työhön, työprosesseihin tai liiketoimintaan, sanoi Uusitalo.
- Työyhteisö kykenee muuntautumaan, koska siellä opitaan yhdessä ja toimintaa kehitetään ja tilanteita ennakoidaan jatkuvasti. Pieni pulma voi johtaa isoon oivallukseen, kertoi Uusitalo.
Resilientti yritys pärjää jatkuvissa muutoksissa. Muutoskykyä tarvitaan niin työntekijöiltä, työyhteisöiltä kuin johdoltakin.
Työterveyslaitos on julkaissut verkossa uusia työkaluja joiden avulla työyhteisöt voivat kehittää itsestään muuntautumiskykyisiä eli resilienttejä. Lisätietoa http://www.ttl.fi/resilienssi.
Tiina Jäppisen blogi aiheesta: https://tiinajappinen.wordpress.com/2016/09/14/resilientti-tyoyhteiso-kaikille/
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 13.-15.9.2016 järjestettävillä EuroSafety-, Työhyvinvointi- ja Logistiikka-tapahtumakokonaisuudessa oli 257 näyttelijäasettajaa. Työhyvinvointi-puolella esittelivät ratkaisujaan myös esimerkiksi Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Kiipula-säätiö. Kuvassa kuntoutuspäällikkö Ulla Kauranen.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.