Oikeusministeriön syrjintatieto.fi avattu tänään - mukana myös vammaisuuteen liittyvää syrjintätietoa
12/12/2017
Oikeusministeriö on avannut tänään 12.12.2017 syrjintatieto.fi -verkkosivuston, jonne kootaan ajantasaista tutkimus- ja tilastotietoa syrjinnän esiintymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että sivustolta löytyvät myös työelämässä tapahtuva vammaisuuteen tai terveydentilaan liittyvä syrjintä. Sivustoa kannattaa käyttää ahkerasti mm. päättäjiin vaikuttamisessa.
Suomessa on kehitetty jo pidemmän aikaa syrjinnän seurantaa. Valtioneuvoston syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanon ja kehittämisen koordinointi on kuulunut oikeusministeriölle vuoden 2015 alusta. Kehittämistyön yhtenä tuloksena on avattu syrjintatieto.fi -sivusto.
Sivustolle kootaan ajantasaista syrjintätietoa, kuten raportteja, tilastoja, barometreja ja valvontaviranomaisten toimintakertomuksia. Sivuston ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa oikeusministeriön Demokratia-, kieli-, ja perusoikeusasioiden yksikkö.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on tehnyt vammaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä selvityksen vuonna 2016, joka kartoitti myös työelämässä koettua syrjintää. Pimiä kävi kertomassa selvityksessä Tiedolla vaikuttaminen -hankkeen Yhdenvertaisuus työelämässä -tilaisuudessa 30.11.2017. Samassa tilaisuudessa erityisasiantuntija Panu Artemjeff oikeusministeriöstä avasi syrjinnän käsitettä lainsäädännön näkökulmasta. Päivän kooste ja esitykset löytyvät tapahtumasta tehdystä uutisestä täältä.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.