Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
pe maalisk. 11 12:23:00 2016
Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen 10.3.2016 Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella Helsingissä. Vammaispoliittisen ohjelman yhtenä päämääränä on vammaisten oman valinnanmahdollisuuden korostaminen.
Varapuhemies Paula Risikon mukaan vammainen OSAA valita ja hän VALITSEE. Tätä varten Suomessa on olemassa myös henkilökohtaisen avun järjestelmä, jotta valinnanmahdollisuus todella voi toteutua. Vammaisen puolesta ei saa valita, valinnan tekee henkilö itse. Tämä koskee myös opiskelu- tai työpaikkaa.
- Ohjelman toteutumisen yhteenvedossa kuultiin, että VAMPO:n aikana tai ennen sitä ei ole havaittu merkittävää vammaisten työllistymisen kohentumista, sanoi toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Vates-säätiöstä tilaisuuden jälkeen ja kysyy, miksi työllistyminen on edelleen vaikeaa.
- Ohjelman tulosten perusteella näyttää siltä, että koulutuspuolella on tapahtunut merkittävää edistystä. Tulisiko toimenpiteitä vieläkin tiiviimmin kohdentaa koulutuksen ja työelämän välisiin polkuihin ja ohjauskeinoihin eli työelämään siirtymistä tukevaan koulutukseen, pohtii Pakarinen.
- Vammaisjärjestöillä on tehtävänä VAMPO:n jälkeenkin pitää huoli siitä, että vammaisten etuja viedään eteenpäin ja että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja saavutukset ylläpidetään, hän painottaa.
Vuosien 2010-2015 VAMPO-ohjelman tavoitteena oli turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan tärkeimmät toimenpiteet. Ohjelman seurannasta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö ja seurannan käytännön toimien toteuttamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammaisneuvosto oli mukana koordinoimassa seurantaa.
VAMPO-ohjelman tulokset on koottu päätösseminaarin yhteydessä julkaistuun loppuraporttiin: Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010-2015 loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:14).
Lue myös THL:n Stina Sjöblomin kirjoitus Esteetön yhteiskunta syntyy säädöksin, ei itsestään
Tiina Jäppinen
Klubitalotoiminta on yksi tuloksellisiksi osoitetuista avohuollon mielenterveyspalveluista. Hyöty syntyy muun muassa kuntoutujajäsenten sairaala- ja muiden palvelujen vähenevästä käytöstä. Nämä tulokset käyvät ilmi Suomen Klubitalot ry:n julkaisemasta klubitalotoiminnan 20-vuotisjuhlakirjasta ”Mieleni minun tekevi”, jonka ministeri Rehula julkistaa keskiviikkona 11.5. Lahden Klubitalon 15-vuotisjuhlan yhteydessä.
Lahden Klubitalo vinkkasi Annesta Yleisradiolle, joka teki hänestä uutisen. Annella on yli 40 sivupersoonaa, mutta niistä huolimatta hän yrittää elää mahdollisemman tavallista elämää. Hän opettaa Lahden Klubitalolla luovaa kirjoittamista.
Nyt se on myös tutkittu, että työnantajat ovat tyytyväisiä kehitysvammaisiin työntekijöihinsä. Työnantajien mukaan he ovat mm. sitoutuneita työhönsä, suoriutuvat työtehtävistään ja vaikuttavat myönteisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin imagoon. 65 prosenttia työnantajista, jotka olivat työllistäneet kehitysvammaisia ihmisiä palkkatyöhön, piti heidän työllistämistään taloudellisesti kannattavana. 5 prosenttia ei pitänyt kannattavana.
KD-lehti: 17.3.2016: KD-lehti 17.3.2015: Kristillisdemokraattinen lehden toimittaja Samuli Rissanen kirjoittaa osatyökykyisyydestä. Artikkelissa kerrottiin mm., että suomalaisista työikäisistä yli puolella eli 1,9 miljoonalla on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Välillisesti osatyökykyisyys koskettaa liki jokaista suomalaista työelämässä