Siirry pääsisältöön

Taidealan moninaiset mahdollisuudet

11.12.2020

Vuoden viimeinen Työhönvalmennuksen teemapäivä 8.12. keskittyi taidealan työvalmennukseen. Taideala on moninainen työllistymisen kenttä, joka tulisi nähdä myös moninaisena mahdollisuutena. Taidealalla on kuitenkin monia huomioon otettavia seikkoja työllistymisen kannalta, joita on pohtinut ja selvittänyt Vertaistaitelijat -hanke (STEA 2018-2020, www.vertaistaiteilijat.fi).

Vertaistaitelijat-hanke oli 8.12. järjestetyn teemapäivän yhteistyökumppani. Se edistää erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työ- ja toimintamahdollisuuksia taidemaailmassa ja työelämässä. ​ Hankkeen toteuttaja on Aula-työkotien kannatusyhdistys ry. Teemapäivässä taidealan työmahdollisuuksia oli pohtimassa reilut 30 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Taidealan erityispiirteet suuntavat ohjausta

Taidealalla taiteilijuuden kehittyminen, osaamisen vahvistaminen ja oman uran edistäminen vaativat aikaa ja pitkäjännitteisyyttä. Kehittymiseen tarvitaan henkilökohtaista tukea ja rakenteet, joissa taitoja voi harjoittaa. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevan henkilön ympärille tulee rakentaa hänen työllistymistään tukeva ammattilaisten joukko.Sanapilvi, jossa kysytään minkä taiteenalojen tekijöitä osallistujat ovat kohdanneet.

Taidealalla ei juuri koskaan ole tarjolla työsuhteista työtä, ja niin kutsutut epätyypilliset työsuhteet ovat arkipäivää. Myös tuen tarve eri rahoitusmuotojen etsimiseen ja uusien kontaktien luomiseen on jatkuvaa. Tämän vuoksi mahdollisuuksia työkokeiluihin ja sitä kautta pidempiin työsuhteisiin ei ole samalla tavalla tarjolla ja räätälöitävissä, kuin joillakin muilla aloilla. Lisäksi taiteilija tarvitsee myös kouluttautumista alallaan kehittyäkseen.

 

Taidealan työvalmennuksen malli

Taidealan työvalmennus voi olla opiskelumahdollisuuksien etsimistä, työtilaisuuksien etsimistä, näyttelyiden etsimistä, apurahojen hakemista tai taiteilijamentorin etsimistä asiakkaalleen. Osallistujia pohditutti päivässä, miten verotus toimii, mistä saa lisätietoa eri verkostoista taidealalla, miten asiakkaan kanssa voisi lähteä liikkeelle ja mistä aloittaa.

Vertaistaitelijat -hankkeen työntekijät Katriina Rosavaara ja Janette Aho avasivat hankkeessa kehitettyä taidealan työvalmennuksen mallia, jonka osana on ilmestynyt myös taiteilijan työtä käsittelevä selkokielinen “Opas taiteilijalle”. Taidealalle ohjaaminen ei kuitenkaan eroa perustyöhönvalmennukselta siltä osin, että valmentajan rooli on koota oikeat ammattilaiset työllistyvän henkilön tueksi taidealan näkökulmasta. Itse ei tarvitse osata kaikkea. Kuitenkin osaamista sosiaalialan, taidemaailman ja työllistymistä tukevien rakenteiden yhdistämisestä tarvitaan ja niitä tulisi kehittää työvalmennuksen saralla.

-Meillä on jo olemassa olevia rakenteita esimerkiksi päivä- ja työtoiminnoissa, jotka mahdollistavat taiteen harjoittamisen. Näitä tarvitaan lisää ja näiden toimintojen kehittämistä taidestudiomaiseen työskentelyyn, kiteyttää Katriina Rosavaara teemapäivässä.

Taiteilija Riina Noro kertoi omasta tarinastaan

Riina Noro teemapäivässä.Teemapäivässä vieraili taiteilija Riina Noro kertomassa omasta taiteilijapolustaan. Tärkeintä on ollut saada pitkäkestoinen tuki taiteilijan työhön harjoittamiseen ja päästä kehittämään taitojaan.

Vertaistaiteilijat -hankkeen aikana Riina osallistui mm. taiteilijatapaamisiin, koulutuksiin ja Villiintynyt akvaario –taiteilijaresidenssiin, jossa kaikki taiteilijat työskentelivät viikon ajan yhdessä taidetta tehden. Ei puhuttu erityistaiteesta, vammaistaiteesta, vaan yhdessä taiteen tekemisestä taiteilijoiden kesken. Hankkeen aikana eri kokemukset ovat olleen Riinalle tärkeitä omalla taiteilijaurallaan. Pitkäkestoisen tuen hän on saanut puolestaan Autismisäätiöltä.

Riinan taide on varsin oivaltavaa sekä kuvallisesti että kielellisesti. Taideteosten nimet kuvastavat kannanottoja yhteiskunnan asioihin ja ilmiöihin. Tulevaisuudessa hän haluaakin suuntautua myös kirjoittamisen puolelle. Parasta taiteilijana olemisessa on se, että saa katsoa maailmaa omalla tavallaan ja hyödyntää omaa osaamistaan ja kyvykkyyttään.

Tavoitteena sama asema ja palkka

Monella erityistä tukea tarvitsevalla taiteilijalla on vuosien kokemus taiteellisesta työskentelystä. Heillä on kyvykkyyttä. He ovat tehneet taidetta pääsääntöisesti vammaisille suunnatussa päivä- ja työtoiminnoissa ja tuotoksia on voitu myydä mm. erilaisissa myyjäisissä vaihtelevin korvauksin. Usein taidealan työ katsotaan myös harrastemaiseksi työskentelyksi, jolloin ihminen voi jäädä vaille tukea työmahdollisuuksien kartoittamiseen taidealalla, vaikka osaamista, kyvykkyyttä ja halua selkeästi on.

Vertaistaiteilijat-hanke on tehnyt näkyväksi taidealan työllistymismahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevilla henkilöille ja työ onneksi jatkuu osana Aula-työkodin toimintaa. Taidealan työvalmennus juurtuu osaksi hankkeen aikana käynnistynyttä Studio Aulan taidestudiota, joka mahdollistaa tuetun taiteen tekemisen ammattitaiteiijan tuella. Taidealan työvalmennuksen kautta Aulan asiakkailla on mahdollisuus kerryttää taidealan osaamistaan ja saada tuloja omalla osaamisellaan osana päiväaikaista toimintaa.

Osallistujat kokosivat ajatuksiaan päivästä. Se toi iloa, rauhaa, innostusta, inspiraatiota – juuri sitä, mitä taide parhaillaan meille tarjoilee.

Työhönvalmennuksen teemapäivät jatkuvat ensi vuonna. Haluatko olla mukana päivää toteuttamassa tai onko sinulla hyvä idea sisällöstä teemapäivään? Ota yhteyttä: anne.korhonen(at)vates.fi.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!

 


Yhteyshenkilö

Kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen
anne.korhonen(at)vates.fi
p. 045 676 5473

Liity kehittämisryhmään

Valtakunnallista toimijaa tarvitaan, tiedon ja verkostoitumisen tarve on suuri

Musta kysymysmerkki keltaisessa post-it lapussa, joka roikuu pyykkipohjalla sinisten ja oranssien post-it lappujen kanssa narulla.Vates-säätiö toteutti kyselyn koordinoimalleen Työhönvalmennuksen kehittämisryhmälle huhti-toukokuussa 2021.

Vastauksia kyselyyn saatiin 46. Vastaajista suurin osa (41 %) työskenteli järjestöissä tai säätiöissä, 28 % kunnan tai kaupungin palveluksessa ja 9 % oppilaitoksissa. Kyselyyn vastanneet edustivat hyvin otoksena nykyisen kehittämisryhmän rakennetta. Kyselyn teemoina oli kehittämisryhmän toiminta ja tarpeet, viestintä ja yhteistyön sekä tiedon tarpeet.

Tutustu kyselyn tuloksiin

Tapahtumien tallenteet

""

Vates-säätiön tapahtumien tallenteet ovat katsottavissa Vatesin YouTube-kanavalta. Tallenteen on tekstitetty.

Vatesin tilaisuuksien tallenteet - YouTube (avautuu uuteen välilehteen)


Ihmisiä seminaarissa auditoriossa.

Artikkeleita työhönvalmennuksesta

Rehellistä meininkiä - Hyvä ilmapiiri vie pitkälle

Työhönvalmentaja ottaa kopin työnhakijasta ja saattaa hänet eteenpäin työelämään. Näin kuvailee Laptuotteen työhönvalmentajapalvelua Jorma Eronen, joka työskentelee huoltotoimen johtajana Kiinteistöhuolto Lyijysellä. Eronen kollegoineen on käyttänyt työhönvalmentajapalvelua useammankin työntekijän palkkaamisessa.

Rekrytoi työhönvalmentajan avulla

Hyvin hoidettu rekrytointi kantaa yrityksessä pitkälle. Työhönvalmennus on tehokas, turvallinen ja kestävä rekrytointitapa. Työhönvalmentaja tukee osatyökykyisen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan työllistymistä.

Särkänniemi - Työtä huvin vuoksi

Työelämä 2020 -hankkeen Tarinoita työpaikalla -sarjaan pääsi mukaan myös osatyökykyisiä työllistävä Särkänniemen huvipuisto.