Siirry pääsisältöön

Viestinnän esteettömyys/saavutettavuus

Viestinnän saavutettavuus tarkoittaa monia asioita. Siihen liittyy muun muassa selkeä kieli, viestinnän saatavuus eri aistein, verkkosivujen käyttäminen eri apuvälineiden avulla, mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä sekä viittomien, symbolien ja kuvien käyttö viestinnän tukena. Valitulla viestintäkanavalla on myös merkitystä.

Selkokieli | Selkeä kieli | Viittomakieli | Viittomakommunikointi ja merkkijärjestelmät | Pistekirjoitus | Kuvailutulkkaus | Verkkosivut 

Selkokieli on yksi suomen kielen muoto. Siinä kieltä on mukautettu sisällöltään, sanoilla ja rakenteeltaan niin, että sitä on helpompi lukea ja ymmärtää kuin yleiskieltä. Selkokielestä hyötyvät monet muutkin kuin henkilöt, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Lisätietoa Kehitysvammaliiton selkokielen asiantuntijasivustolta Selkokeskus.fi. Tutustu myös Työelämän sanoja selkokielellä -sivuun.

Selkeä kieli on kielenhuollon suositusten mukaista yleiskieltä, joka ei sisällä erikoiskielten sanastoa. Selkokieli menee vielä hieman pidemmälle. Selkokieli voi palvella monia ryhmiä, kuten kieltä opettelevia, muistisairaita tai henkilöitä, joilla on kehitysvamma. Lue myös Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta Minna Pyhälahden blogi  "Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli".

Viittomakieli on itsenäinen, luonnollinen kieli. Usein se on myös käyttäjänsä äidinkieli. Viittomakieli ei ole siis vain tapa esittää puhuttua kieltä. Viittomakieli kuuluu Suomessa kymmenen suurimman äidinkielen joukkoon. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Viittomakielen ilmaisuja käytetään myös eritasoisesti puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikaatiossa esimerkiksi vammaisen henkilön kanssa.

Lisätietoa:

Viittomakommunikointi ja merkkijärjestelmät

Lisäksi on muita kommunikaation tapoja, joissa käytetään viitottua puhetta, tukiviittomia tai erilaisia merkkijärjestelmiä. Ne eivät ole itsenäisiä kieliä, kuten viittomakieli. Viittomakommunikaatiolla tarkoitetaan viitottua puhetta ja tukiviittomia. Viitottu puhe on huuliolukua tukeva kommunikaatiomenetelmä, joka on luotu kuuroutuneiden ja huonokuuloisten kuulon ja huuliltaluvun tueksi. Tukiviittomat soveltuvat varhaiseksi kommunikointikeinoksi eriasteisissa puheen ja kielenkehityksen häiriöissä. Tukiviittomat ovat viittomakielen viittomia.  

Kommunikoinnissa voidaan käyttää myös kuvia, esitteitä ja erilaisia graafisia merkkijärjestelmiä. Puhutaan myös esine- ja kuvakommunikaatiosta. Puhetta korvaava komunnikointia kutsutaan myös ACC-viestinnäksi. Blisskieli on graafinen kieli, jossa käsitteet ja kieliopilliset muodot ilmaistaan bliss-symboleilla. On monia kaupallisia kuvapankkiohjelmia, kuten piktogrammit, PCS-kuvat ja  WLS-kuva. 

Lisätietoa:

Pistekirjoitus on sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten ihmisten luku- ja kirjoitustaito. Pistekirjoitus, äänitteet, näkemisen apuvälineet ja tietotekniset ratkaisut ovat toisiaan täydentäviä tiedonsaantitapoja. Pistekirjoitusta tuotetaan pistekirjoitustaululla ja pistimellä mekaanisella tai elektronisella pistekirjoituskoneella tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella. Pistekirjoituksen tarpeesta kannattaa aina keskustella yhdessä mahdollisten käyttäjäryhmien kanssa.  Lisätietoa Näkövammaisten liiton sivuilta.

Kuvailutulkkaus on visuaalisuuden sanallistamista, visuaalisen ärsykkeen muuttamista puhutuksi tai kirjoitetuksi kieleksi. Kuvailutulkki kertoo sanoin sen, mitä näkövammainen ei voi nähdä. Kuvailutulkkausta esimerkiksi omiin tapahtumiin voi tilata esimerkiksi Näkövammaisten Kulttuuripalveluista. Lisätietoa Kuvailutulkkauksesta löytyy heidän sivuiltaan.

Verkkosivujen esteettömyys

Verkkosivujen esteettömyys tarjoaa mahdollisuuden kaikille esimerkiksi vammasta tai sairaudesta riippumatta saada tietoa ja käyttää sivuilla olevia palveluita. Verkkosivujen saavutettavuudessa voidaan hyödyntää myös osaa edellä mainituista asioista, kuten tehdä osa verkkosivuista selkokieliseksi, käyttää symboleita, käytetään viittomakielistä tulkkausta, mahdollisuutta kuulla teksti lukuohjelmalla jne. Verkosta löytyy monia oppaita esteettömistä ja saavutettavista verkkosivuista.

Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Direktiivi määrittää vähimmäisvaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Tällä halutaan varmistaa, että valtion ja kuntien verkkopalvelut ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä – myös niiden henkilöiden, jotka käyttävät esimerkiksi apuvälineitä asioidessaan verkossa. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019.

Verkkosivujen saavuttavuutta ohjaa  WCAG 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines) -standardi. Ohjeistuksesta löytyy erittäin hyvä Papunetin suomentama ja tiivistetty WCAG 2.0 -versio.

TIEKEn eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Esteettömyys-opas käsittelee, miten verkkosivut saadaan mahdollisimman hyvin kaikkien ihmisten käytettäviksi. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti verkkosivujen tekijöille, mutta myös teettäjien on hyvä olla perillä verkkosivujen esteettömyyden tuomista hyödyistä. Opas jo on melko vanha, mutta periaatteet ovat pysyneet. Saavutettavuusdirektivin myötä netistä löytyy tällä hetkellä myös monia ohjeita siitä, miten sivustot saadaan direktiivin edellyttämälle saavutettavuustasolle.

Kehitysvammaliiton Papunet.net -sivuston saavutettavuusosiossa  on tietoa myös verkkosivujen saavutettavuudesta.

Saavutettava.fi julkaisee uutisia ja kirjoituksia saavutettavuudesta ja web-standardeista. Lisäksi tavoitteena on tarjota keskitetysti tietoa niistä web-julkaisun suositeltavista toimintatavoista, joilla varmistetaan, että verkkosivut ja -palvelut ovat yhtäläisesti kaikkien ulottuvilla. Saavutettava.fi on Suomen Design for All -verkoston jäsen.

Annanpura Oy on erikoistunut esteettömyystestauksiin ja tutkimusaineistojen litterointiin. Järjestää myös koulutusta. Annanpura Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Näkövammaisten liitto.

ESOK-verkosto edistää korkeakoulujen opiskelun saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää opiskelun saavutettavuuden ja esteettömyyden toteuttamiseksi nykyistä tehokkaammin. Esteettömyyden kehittämisen tueksi on luotu Stivi-suositukset.