Palautteet ja vinkit:
Kati Savela-Vilmari
kati.savela-vilmari(at)vates.fi
Työelämän saavutettavuus
Työyhteisöt ovat yhä monimuotoisempia. Monimuotoisuus on erilaisuutta, jota määrittää esimerkiksi ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, entinen alkuperä, uskonto, seksuaalinen suuntautuneisuus jne. Kaikki ihmisiä pitää kohdella samalla tavalla, eikä saa erilaisuuden takia saattaa eri asemaan tai syrjiä. Tämä koskee niin työntekijöitä kuin asiakkaita.
Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Henkilöön liittyvät tekijät eivät saa tätä estää.
Tälle sivustolle on kerätty tietoa, lähteitä ja artikkeleita työelämän esteettömyydestä. Näkökulmana on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen tai työssä pysyminen sekä työelämän monimuotoisuus.
Työpaikan esteettömyydellä tarkoitetaan työpaikkarakennuksen saavutettavuutta, liikkumis- ja toimimisesteettömyyttä rakennuksessa, ergonomista työympäristöä, joustavaa työn organisointia, tasa-arvoista kohtelua, helppokäyttöisiä työvälineitä ja kaikkien saavutettavissa olevia palveluja. (Työterveyslaitos).
Työelämän saavutettavuuden näkökulmat
- Fyysinen ympäristö - liikkuminen, ergonomia, apuvälineet, turvallisuus, aistiesteettömyys
- Psyykkinen ympäristö - moninaisuuden arvostaminen voimavarana, kykyjen arvostus, kuulluksi tuleminen
- Sosiaalinen ympäristö - työyhteisön tiedot, taidot ja asenteet erilaisia tarpeita kohtaan
- Viestinnällinen ympäristö - tiedonsaanti, viestinnän selkeys, monikanavaisuus
- Taloudellinen esteettömyys - avustajan ja apuvälineiden huomiointi, työmatkojen kompensointi
Työelämän esteettömyys myös mahdollistaa
- Henkilökohtaisten apuvälineiden käyttämisen (esimerkiksi pyörätuoli, kuulolaite, opas- tai avustajakoira)
- Ympäristön erilaisten ominaisuuksien hyödyntäminen (esimerkiksi induktiosilmukka, valaistus, hissi)
- Monet ammattilaisen antavan palvelun käytön (esimerkiksi avustaja, tulkki, opas)
Artikkeleita esteettömyydestä
Suomessa on vihdoin poliittinen tahto parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä.
Meillä kaikilla on yhdenvertainen oikeus toimeentulon hankkimiseen valitsemallamme työllä. Yhdenvertaisuutta turvataan ammatillisessa koulutuksessa tarjoamalla esteetön ja saavutettava oppiminen. Oppimisessa keskeisiä ovat aidot työelämän oppimisympäristöt. Niissä opitaan toimimista työyhteisön jäsenenä, työtehtävien hallintaa ja oman osaamisen kehittämistä.
Pirkko Mahlamäki on tehnyt vammaispoliittista vaikuttamistyötä 23 vuotta. Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2010 hän kertoi työstään vammaispoliittisena asiantuntijana Euroopan vammaisfoorumissa ja Suomen Vammaisfoorumin ensimmäisenä pääsihteerinä. Mahlamäki kertoo nyt, ovatko vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja oikeudet Suomessa hänen nähdäkseen parantuneet.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista voimassa kolme vuotta. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on laadittu takaamaan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, mukaan lukien oikeus työhön (artikla 27). Vates-säätiö teki oman kyselyn taustayhteisöilleen siitä, onko sopimus vaikuttanut mm. vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuteen ja koulutukseen pääsyyn.
Hallituksen OTE-kärkihanke on lopuillaan. Vastuuministeriöiden asiantuntijat Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman kertovat, mitä hanke on tuottanut ja miten sen tulokset juurrutetaan uuteen toimintaympäristöön.
Kun Vesa Kosken näkö äkisti heikentyi, hän uskoi pärjäävänsä uusilla silmälaseilla. Häneltä löytyi kuitenkin harvinainen silmäsairaus. Aluksi työ leipomon varastotyöntekijänä näytti päättyvän.
Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.
Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.
Job Shadow Day on hyödyllinen tilaisuus tutkia eri alueiden käytäntöjä ja kehittämistoimia tuetussa työllistämisessä. Vates teki ekskursion Itä-Suomeen, jossa eri paikkakunnilla kuultiin erilaisista ja tahoillaan toimivista käytännöistä.
Jeremiah Sodoka sairastaa selkäydinperäistä lihassurkastumaa. Pyörätuoli ei estä työskentelyä liiketalousalalla. Suunnitelmissa on vammaisia auttavan yrityksen perustaminen.
Verainen on työllään edistänyt vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä.
Teppo Rautjärvi: Työelämässä kohtuulliset mukautukset voivat kohdistua työoloihin, työn organisointiin tai apuvälineisiin. Esteettömyys takaa oikeuden itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisöissä.
Kaija Ray: Esteettömyys työelämässä tai vaikkapa liikkumisessa ei ole hyvän mielen tai pahan mielen asia – sitä joko on tai ei ole. .
Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen. Varapuhemies Paula Risikko totesi, että vammainen osaa valita ja hän myös valitsee. Päivän jälkeen Jaana Pakarinen pohti, että vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjelman jälkeenkin vammaisten etuja viedään eteenpäin.
Kaija Ray: Luiskat eivät yksin riitä, esteitä pitäisi poistaa myös ajattelumalleistamme.
Jaana Pakarinen: Esteitä on erilaisia, ne haittaavat jotenkin ja jokaisen esteen voittamiseen tarvitaan omanlaisensa keinot. Vates-päivillä haetaan esteettömyyteen erilaisia näkökulmia sen tunnetuimman, fyysisen esteettömyyden lisäksi.
Vaasa on tullut neljänneksi Euroopan laajuisessa Esteetön kaupunki -kilpailussa. Palkinnot jaettiin Brysselissä 8.12. Vaasan kaupunki sai kunniamaininnan osallistumisestaan Job Shadow Day -kampanjaan, jonka Vates lanseeraasi Suomeen.
ESKE:n Esteettömyystreffien marraskuun tapaamisen teemana oli kommunikoinnin esteettömyys. Aiheesta alustivat projektijohtaja Lena Wenman Finlandssvenksa teckenspråkiga rf:stä ja projektipäällikkö Hannu Virtanen Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksiköstä.
Työtehtäviä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti, ostoksia tehdään verkossa ja useat eri virastot ovat siirtäneet palvelunsa verkkoon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kaikkien verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.
Selkokieli on avuksi kaikille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä. Syynä voi olla lukemisvaikeudet, puutteellinen suomen kielen taito tai käsityskyvyn rajallisuus, kuten vamma tai sairaus.
Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää saavutettavan oppimisympäristön toteuttamisessa korkeakouluissa huomattavasti nykyistä tehokkaammin.
