Palautteet ja vinkit:
Tiina Jäppinen
tiina.jappinen(at)vates.fi
Työelämän saavutettavuus
Työyhteisöt ovat yhä monimuotoisempia. Monimuotoisuus on erilaisuutta, jota määrittää esimerkiksi ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, entinen alkuperä, uskonto, seksuaalinen suuntautuneisuus jne. Kaikki ihmisiä pitää kohdella samalla tavalla, eikä saa erilaisuuden takia saattaa eri asemaan tai syrjiä. Tämä koskee niin työntekijöitä kuin asiakkaita.
Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Henkilöön liittyvät tekijät eivät saa tätä estää.
Tälle sivustolle on kerätty tietoa, lähteitä ja artikkeleita työelämän esteettömyydestä. Näkökulmana on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen tai työssä pysyminen sekä työelämän monimuotoisuus.
Työpaikan esteettömyydellä tarkoitetaan työpaikkarakennuksen saavutettavuutta, liikkumis- ja toimimisesteettömyyttä rakennuksessa, ergonomista työympäristöä, joustavaa työn organisointia, tasa-arvoista kohtelua, helppokäyttöisiä työvälineitä ja kaikkien saavutettavissa olevia palveluja. (Työterveyslaitos).
Työelämän saavutettavuuden näkökulmat
- Fyysinen ympäristö - liikkuminen, ergonomia, apuvälineet, turvallisuus, aistiesteettömyys
- Psyykkinen ympäristö - moninaisuuden arvostaminen voimavarana, kykyjen arvostus, kuulluksi tuleminen
- Sosiaalinen ympäristö - työyhteisön tiedot, taidot ja asenteet erilaisia tarpeita kohtaan
- Viestinnällinen ympäristö - tiedonsaanti, viestinnän selkeys, monikanavaisuus
- Taloudellinen esteettömyys - avustajan ja apuvälineiden huomiointi, työmatkojen kompensointi
Työelämän esteettömyys myös mahdollistaa
- Henkilökohtaisten apuvälineiden käyttämisen (esimerkiksi pyörätuoli, kuulolaite, opas- tai avustajakoira)
- Ympäristön erilaisten ominaisuuksien hyödyntäminen (esimerkiksi induktiosilmukka, valaistus, hissi)
- Monet ammattilaisen antavan palvelun käytön (esimerkiksi avustaja, tulkki, opas)
Artikkeleita esteettömyydestä
Henkilökohtaisten avustajien saaminen on yhä vaikeampaa, ja työntekijäpula vaikuttaa jo vammaisten ihmisten turvallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Monelle ongelma kertautuu edelleen, kun avustajapula heikentää myös mahdollisuuksia työnhakuun tai työssä käymiseen ja haastaa oman jaksamisen. Elina Mäkikunnas on opettajana unelmiensa ammatissa, eikä työpäivästä suoriutuminen aiheuta ongelmia – jaksaminen alkaa olla kortilla vasta työpäivän jälkeen, kun toinen työrupeama avustajakuvioiden selvittelyssä alkaa.
Vammaispalveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. 1.3.2023 eduskunta hyväksyi lain sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.10.2023. Uudella vammaispalvelulailla kumotaan Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Samalla muutetaan mm. kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja mielenterveyslakia. Nämä ovat voimassa siihen asti, kun uusi laki tulee voimaan.
Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.
Raudaskylän opistolla esteettömyys toteutuu arjessa monin tavoin.
Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?
Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.
Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?
Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.
Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2017 ja 2019. Vastausten perusteella tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus etenee hitaasti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuussuunnitelma julkistettiin kesäkuussa 2021. Suunnitelman yksi tavoite on saada korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjattua yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Kysyimme suunnitelman ohjausryhmässä mukana olleelta vaikuttamistyön asiantuntijalta sekä kahdelta kohderyhmään kuuluvalta Helsingin yliopiston opiskelijalta, miten saavutettavuus toteutuu Helsingin yliopistossa.
Viime vuoden syyskuussa käynnistyi ESR-rahoitteinen Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä -hanke, tuttavallisemmin Vesku-hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kanssa.
Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.
Monipuolinen järjestö- ja vaikuttamistyö auttoi Jaana Tiiriä, 25, fokusoimaan mielenkiintonsa kohteita tulevaisuuden työelämää varten. Työuran alkuvaiheessa intohimo vaikuttamiseen vei Tiirin vapaa-ajan. Tänä päivänä tilaa jää työn lisäksi myös harrastuksille.
Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.
YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020–2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmästä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.
Job Shadow Day – työn seurannan päivä on lähtöisin Irlannista, jossa sitä on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Suomessa Job Shadow Day järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja siihen osallistui kymmenen nuorta vaasalaisesta Resurscentret Föregångarna -työpajasta. Sittemmin tapahtumasta on tullut valtakunnallinen.
Meidän kaikkien osaamista ja työpanosta tarvitaan tulevaisuudessa. Maailma muuttuu koko ajan ja koronavirus aiheutti muutosloikan, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Suuri osa työn kysynnästä ja osaamisen tarpeesta syntyy siitä, että poistuvan työvoiman tilalle on löydettävä jatkajia olemassa oleviin tehtäviin. Tarvitaan myös uudistajia.
Monimuotoisessa työyhteisössä osataan mukauttaa työtä sekä hyödyntää erilaisia toimintatapoja ja keinoja, jotta taustaltaan ja esimerkiksi työkyvyltään erilaisten ihmisten kyvyt saadaan parhaiten käyttöön. Jokainen voi löytää kykyjensä mukaisen paikan. Monimuotoisuutta voi edistää monin yksinkertaisin keinoin.
Anni Kyröläisen selvitys vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä valmistui kesäkuussa. Hän kertoo, mitä asioita selvityksessä nousi esiin työnantajien näkökulmasta. Epävarmuus vammaisen henkilön suoriutumisesta työssä ja avustamiseen kuluvasta ajasta on usein vielä syy olla palkkaamatta vammaista osaajaa.
Suomessa on vihdoin poliittinen tahto parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä.
Meillä kaikilla on yhdenvertainen oikeus toimeentulon hankkimiseen valitsemallamme työllä. Yhdenvertaisuutta turvataan ammatillisessa koulutuksessa tarjoamalla esteetön ja saavutettava oppiminen. Oppimisessa keskeisiä ovat aidot työelämän oppimisympäristöt. Niissä opitaan toimimista työyhteisön jäsenenä, työtehtävien hallintaa ja oman osaamisen kehittämistä.
Pirkko Mahlamäki on tehnyt vammaispoliittista vaikuttamistyötä 23 vuotta. Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2010 hän kertoi työstään vammaispoliittisena asiantuntijana Euroopan vammaisfoorumissa ja Suomen Vammaisfoorumin ensimmäisenä pääsihteerinä. Mahlamäki kertoo nyt, ovatko vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja oikeudet Suomessa hänen nähdäkseen parantuneet.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista voimassa kolme vuotta. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on laadittu takaamaan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, mukaan lukien oikeus työhön (artikla 27). Vates-säätiö teki oman kyselyn taustayhteisöilleen siitä, onko sopimus vaikuttanut mm. vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuteen ja koulutukseen pääsyyn.
Hallituksen OTE-kärkihanke on lopuillaan. Vastuuministeriöiden asiantuntijat Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman kertovat, mitä hanke on tuottanut ja miten sen tulokset juurrutetaan uuteen toimintaympäristöön.
Kun Vesa Kosken näkö äkisti heikentyi, hän uskoi pärjäävänsä uusilla silmälaseilla. Häneltä löytyi kuitenkin harvinainen silmäsairaus. Aluksi työ leipomon varastotyöntekijänä näytti päättyvän.
Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.
Job Shadow Day on hyödyllinen tilaisuus tutkia eri alueiden käytäntöjä ja kehittämistoimia tuetussa työllistämisessä. Vates teki ekskursion Itä-Suomeen, jossa eri paikkakunnilla kuultiin erilaisista ja tahoillaan toimivista käytännöistä.
Jeremiah Sodoka sairastaa selkäydinperäistä lihassurkastumaa. Pyörätuoli ei estä työskentelyä liiketalousalalla. Suunnitelmissa on vammaisia auttavan yrityksen perustaminen.
Verainen on työllään edistänyt vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä.
Teppo Rautjärvi: Työelämässä kohtuulliset mukautukset voivat kohdistua työoloihin, työn organisointiin tai apuvälineisiin. Esteettömyys takaa oikeuden itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisöissä.
Kaija Ray: Esteettömyys työelämässä tai vaikkapa liikkumisessa ei ole hyvän mielen tai pahan mielen asia – sitä joko on tai ei ole. .
Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen. Varapuhemies Paula Risikko totesi, että vammainen osaa valita ja hän myös valitsee. Päivän jälkeen Jaana Pakarinen pohti, että vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjelman jälkeenkin vammaisten etuja viedään eteenpäin.
Kaija Ray: Luiskat eivät yksin riitä, esteitä pitäisi poistaa myös ajattelumalleistamme.
Jaana Pakarinen: Esteitä on erilaisia, ne haittaavat jotenkin ja jokaisen esteen voittamiseen tarvitaan omanlaisensa keinot. Vates-päivillä haetaan esteettömyyteen erilaisia näkökulmia sen tunnetuimman, fyysisen esteettömyyden lisäksi.
Vaasa on tullut neljänneksi Euroopan laajuisessa Esteetön kaupunki -kilpailussa. Palkinnot jaettiin Brysselissä 8.12. Vaasan kaupunki sai kunniamaininnan osallistumisestaan Job Shadow Day -kampanjaan, jonka Vates lanseeraasi Suomeen.
ESKE:n Esteettömyystreffien marraskuun tapaamisen teemana oli kommunikoinnin esteettömyys. Aiheesta alustivat projektijohtaja Lena Wenman Finlandssvenksa teckenspråkiga rf:stä ja projektipäällikkö Hannu Virtanen Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksiköstä.
Työtehtäviä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti, ostoksia tehdään verkossa ja useat eri virastot ovat siirtäneet palvelunsa verkkoon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kaikkien verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.
Selkokieli on avuksi kaikille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä. Syynä voi olla lukemisvaikeudet, puutteellinen suomen kielen taito tai käsityskyvyn rajallisuus, kuten vamma tai sairaus.
Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää saavutettavan oppimisympäristön toteuttamisessa korkeakouluissa huomattavasti nykyistä tehokkaammin.
