Vammaisjärjestön työllisyyspalvelut koottu esitteeksi
9/02/2016
Esite on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat rekrytoida vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osaamista tai edistää heidän työllistymistään sekä työssä pysymistään. Esitteessä on mm. vammaisjärjestöjen työllisyyspalveluiden yhteystietoja sekä tietoa eri tukimuodoista.
Esite on tehty yhteistyössä Vammaisfoorumin työllisyysryhmän kanssa.
Esitettä voi tilata painettuna:
Tiina Jäppinen, tiina.jappinen@vates.fi
p. 040 5929 645
Vates-säätiö/Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Useammalla kuin joka toisella suomalaisella työikäisellä henkilöllä on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Vamma tai sairaus ei saa määritellä ihmisen osaamista työssään. Oikeilla tukitoimilla ja esteettömällä työympäristöllä on suuri merkitys sille, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus tehdä työtä ja työnantaja saa henkilöstön kaiken osaamisen ja kyvyt käyttöön.
Vammaisjärjestöt tarjoavat työllisyyspalveluita, joista työnantaja voi tiedustella osaavia tekijöitä avoinna oleviin tehtäviin, saada tietoa työn ja työolojen mukautuksesta, apuvälineistä ja esteettömyydestä sekä tukea osatyökykyisyyteen liittyvien tukien hakemiseen.
TE-toimiston asiantuntijat ja muut ammattilaiset saavat työllisyyspalveluista tietoa esimerkiksi siitä, onko vammalla tai sairaudella merkitystä uravalintaan tai työllistymiseen.
Oheisessä esitteessä on lisätietoa asiasta sekä niiden vammaisjärjestöjen yhteystiedot, joka kuuluvat Vammaisfoorumin työllisyysryhmään. Työelämään liittyvää erikoisosaamista voi kysyä myös muilta järjestöiltä.
Vammaisjärjestöjen työllisyyspalvelut -esite (pdf)
Esitettä voi tilata myös painettuna:
Tiina Jäppinen, tiina.jappinen@vates.fi
p. 040 5929 645
Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Vates-säätiö
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.