Siirry pääsisältöön

B, L, O ja G kirjaimet erivärisissä puhekuplissa.

Blogikirjoitukset

Alta löytyy eri maakunnista saadut blogikirjoitukset. Kirjoituksista nousee esille hyvin työllistymistä edistävien järjestöjen merkitys. Kohderyhmänä kirjoituksissa olivat aluevaltuutetut.

19.04.2022

Työllisyydenhoidossa puhaltavat muutoksen tuulet. Järjestövoimaa alueelliseen työllistämiseen -kampanja nousi järjestötoimijoiden yhteisestä huolesta, joka näkyi useissa eri maakunnissa ympäri Suomea. Miten järjestöjen rooli ja rahoitus järjestyvät työllisyyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveysalan uudistuksissa? Ymmärtävätkö päättäjät, miten tärkeitä järjestöt ovat työllisyydenhoidossa?


19.04.2022

Pohjois-Savo: Suomessa on meneillään historiallisen isot muutokset niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin toisaalta myös työllisyyspalveluiden järjestämisessä. Pelkästään näiden kahden ison, jollain tavoin ihan jokaisen Suomessa asuvan elämään vaikuttavan uudistuksen läpivieminen olisi jo yksistään ollut iso ponnistus. Nykyisessä maailman tilanteessa näiden uudistusten läpivieminen on varmasti vielä haasteellisempaa. Hyvä hyvinvointialueen valtuutettu ja päättäjä, me työssä tapahtuvaan valmennukseen erikoistuneet kolmannen sektorin toimijat tarvitsemme tietoa tulevaisuudesta nyt. Jos meillä ei ole sopimuksia tulevasta, viimeinen lähtijä sammuttaa valot ja työssä tapahtuva valmennus sammuu.


19.04.2022

Varsinais-Suomi: Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry ylläpitää ja vastaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimivasta Lounais-Suomen Avustajakeskuksesta. Avustajakeskus on toiminut lähes 30 vuotta mahdollistaen eri tavoin vammaisten osallisuuden välittämällä avustajia. Aluksi toimittiin vapaaehtoistoiminnan avulla, mutta viime vuosina mukaan on tullut myös henkilökohtainen apu ja avustajatoiminta palkkatyönä.


19.04.2022

Kanta-Häme: Yhteiskunnallisen työn lisäksi järjestöt ovat tänä päivänä myös iso työllistäjä ja palveluntuottaja. Työtä tehdään voittoa tavoittelematta, isolla sydämellä ja ammattimaisesti. Ammattimainen työ vaatii aina palkattua henkilökuntaa. Henkilökunnan palkkaaminen vaatii puolestaan rahaa. Järjestöjen työnantaja velvoitteet ymmärretään kuitenkin rahoituksissa valitettavan huonosti, koska TESn vaatimuksia ei juurikaan huomioida niissä.


19.04.2022

Satakunta: Pitkittynyt työttömyys eri syistä on kuitenkin useasti tuhoava elementti. Toistuvat ”pakit” haastattelujen jälkeen tai muu syy työn epäämiseksi syö hakijaa ”rotan lailla”. Jo kuukauden työttömyys puhumattakaan vuoden työttömyysjaksosta muuttaa hakijan maailmankuvaa ja romuttaa itsetuntoa. Liikkeelle lähteminen ja uskon palauttaminen itseensä ja omaan osaamiseensa ilman apua on vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.


19.04.2022

Pohjanmaa: Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat Suomessa johtava työkyvyttömyyden peruste. Mielenterveyden häiriöt näyttäisivät myös vaikeuttavan työelämään paluuta enemmän kuin muut sairaudet. Omannäköisen, hyvän elämän löytäminen on kuitenkin oltava mahdollista myös silloin, kun mielenterveyden haasteet ovat tulleet opintojen tielle tai estäneet normaalin työssäkäynnin.


19.04.2022

Kainuu: Suomessa toimii 23 kansainväliseen klubitalomalliin pohjautuvaa klubitaloa, joista kolmea pohjoisinta hallinnoi Nuorten Ystävät (NY). NY Klubitalot Oulussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa sijoittuvat kolmelle eri hyvinvointialueelle. NY Klubitalot ovat matalan kynnyksen yhteisöjä yli 18-vuotiaille henkilöille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea arkeen, työelämään tai opiskeluun liittyvissä asioissa. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen ja maksuttomaan jäsenyyteen sekä osallisuuteen ja tasa-arvoon. Klubitaloilla ollaan kiinnostuneita jokaisen ihmisen vahvuuksista ja voimavaroista. NY Klubitalojen toimintaan on nivottu vahvasti tuetun työllistymisen mallin mukainen työhönvalmennus.


18.04.2022

Etelä-Savo: Järjestöt tekevät hyvää työtä työllistämisen eteen ja haluavat olla mukana kehittämässä työllistämistoimintaa koko maassa. Järjestöjen notkeus ja ketteryys ovat monen valmentautujan kohdalla juuri se palvelu, joka vie yksilöä eteenpäin.


14.04.2022

Päijät-Häme: Järjestöt tukevat ja täydentävät julkisia palveluita työllisyyden hoidossa tekemällä yhteistyötä niin yksilö kuin yhteisötasolla. Arjen kumppanuus ja hyvin toimivat verkostot palvelevat asiakasta parhaiten. Päijät-Hämeessä on perustettu työllisyysverkosto, jota koordinoi DILA (Lahden Diakonissalaitos). Työllisyysverkoston tavoitteena on lisätä eri toimijoiden tietoisuutta toisistaan, jotta työnhakijoiden poluttuminen on mahdollisimman sujuvaa. Sote-uudistuksen myötä jatkossa on tärkeää edelleen käydä keskustelua siitä, kenen kanssa järjestöt voivat neuvotella eli niin sanottujen vastinparien kohtaamisesta ja miten turvataan kolmannen sektorin toiminnan edellytykset. Järjestötoimijat ovat vahvoja kohderyhmänsä asiantuntijoita, joka on edellytys hyvälle asiakaskokemukselle. Hyvä asiakaskokemus johtaa asiakkaan sitoutumiseen ja vahvistaa toimijuutta ja osallisuutta.


14.04.2022

Etelä-Karjala: Me työllistymistä edistävissä järjestöissä huomioimme ihmisen kokonaisuutena ja olemme tukena monilla elämän osa-alueilla. Saatamme olla se ratkaiseva tuki, joka auttaa ihmistä tarttumaan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Me kannustamme, tuemme ja autamme löytämään vahvuuksia ja itseluottamusta. Rohkaisemme seuraamaan omia unelmia ja luomaan omannäköisen polun elämässä. Parhaimmillaan tämä pohjan rakentaminen synnyttää kipinän työllistymistä tai opiskelua kohtaan. Ensin täytyy kuitenkin huolehtia perusasioista, eli ihmisen toimintakyvyn ylläpitämisestä.


14.04.2022

Keski-Suomi: Työllisyyden kentällä tapahtuu useita suuria muutoksia, joiden tavoitteena on työllisyysasteen kasvattaminen. Keski-Suomi valmistautuu muiden alueiden tapaan uuden työllistämismallin, palkkatukiuudistuksen ja Työkanava Oy:n toimintojen käynnistymiseen työllisyyden kuntakokeilun ollessa jo hyvässä vauhdissa. Myös hyvinvointialueiden työn käynnistyminen tulee näkymään työllisyyden hoidon kysymyksissä. Järjestöt ovat perinteisesti olleet sopeutuvia ja notkeita toimijoita muutosten keskellä ja näin on nytkin. Uudistusten tahti ja monikerroksisuus on tässä hetkessä kuitenkin huimaa ja tahti laittaa helposti pienten toimijoiden päät pyörryksiin.


14.04.2022

Pohjois-Karjala: Iloisina voimme todeta, että meillä yhteistyö toimii kunnan ja järjestökentän välillä. Jatkuva vuoropuhelu, tuttuus sekä yhteinen tavoite ovat meillä avaimia toimivaan yhteistyöhön. Ja jos joku asia ei toimi, niin se ratkaistaan yhdessä. Vuoropuheluna päätimme toteuttaa tämänkin blogin. Pitkään jatkuneen yhteistyön kautta olemme Joensuun seudun kuntakokeilukunnissa oppineet tietämään, missä asioissa järjestökentän vahvuudet ovat. Projektirahoituksella toteutettuja tai ostopalveluina hankittuja palveluita hiotaan yhdessä esimerkiksi Joensuun kaupungin työllisyyspalveluiden ja järjestöjen kanssa säännöllisesti, mikä pitää avointa keskustelua yllä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Koitto on yksi hyvä esimerkki Joensuun kaupungin kanssa pitkän yhteistyön tuloksena syntyneestä palvelusta, jolle on selkeä tarve. Saamme järjestökentältä paljon yhteydenottoja ja myös tuoreita ideoita uusista palveluista. Joensuun seudun kuntakokeilukunnissa toteutettavat ESR-hankkeet ovat osaltaan mahdollistaneet uudentyyppisten palveluiden hankkimisen järjestökentältä rohkeasti kokeillen.


14.04.2022

Keski-Pohjanmaa: Työelämässä itsensä loppuun polttaneita, huonon johtamisen seurauksena irtisanoutuneita, koulukiusattuja ja syrjittyjä, sairauksien kautta kierteelle joutuneita. Ihmisenkokoisia elämiä ja tarinoita. Tämä variaatioiden eri kirjo, mikä linkittyy vahvasti työelämään eri ikäisten kautta, on työllisyyspalveluiden arkipäivää. Eikä siinä ole mitään outoa. Mutta siinä on paljon outoa, miten me siitä puhumme ja vieläkin enemmän; mitä me sille teemme tai miten me tätä asiaa ratkomme. Työllisyyden kuntakokeilussa on lähes 3 000 asiakasta. Jo nyt tiedämme, että reilu puolet heistä eli yli 1 500 ihmistä tarvitsee pikaisesti ja kipeästi terveys- ja kuntoutuspalveluita. Kaikilla on mahdollisuus olla työttömänä työnhakijana ja koska toimeentulon kukin tarvitsee, on usea heistä ollut vuosia väärällä etuudella. Palvelujärjestelmämme ei tunnista ja profiloi heitä siten, että he olisivat riittävän sairaita. Osin työhön meneminen on haastavaa.


14.04.2022

Nyland: Det kan tyckas vara en självklarhet att en person som arbetar får lön. Hur många av oss är beredda att arbeta utan lön? När det handlar om personer med intellektuell funktionsnedsättning är det inte lika enkelt, flera arbetar nämligen fortfarande på vanliga arbetsplatser utan egentlig anställning som innebär en lön. Det är inte uppenbart för myndigheterna vilken ställning personer med intellektuell funktionsnedsättning har på den öppna arbetsmarknaden.


14.04.2022

Uusimaa: Palkanmaksu tehdystä työstä mielletään itsesäänselvyytenä. Kuinka moni meistä olisi valmis työskentelemään palkatta? Mutta kun on kyse kehitysvammaisen henkilön oikeudesta palkkaan, mikään ei ole enää itsestään selvää. Moni kehitysvammainen työskentelee nimittäin aivan tavallisilla työpaikoilla ilman työsopimusta ja siihen kuuluvaa palkkaa. Viranomaisilla ei ole tietoa kehitysvammaisten työolosuhteista, koska myös tuottavaa työtä kutsutaan työtoiminnaksi. Viranomaiset ovat kuitenkin vastuussa siitä, että kehitysvammaiset henkilöt saavat mahdollisuuksia tavata työnantajia, kokeilla erilaisia työtehtäviä, ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijoiksi ja saavat tukea työsopimuksen saavuttamiseksi. Tämän takia on tärkeää, että FDUV ja muut järjestöt vahvistavat toimivia menetelmiä kehitysvammaisten henkilöiden työllistämiseksi. Tämän lisäksi rakenteelliset esteet tulee tehdä näkyviksi, jotta päättäjät saavat tietoa, miten palveluita tulisi kehittää ja vahvistaa.