Sairaus, tapaturmat ja työ

Työkykyä tuetaan yhdessä

Työkykytalo

Työn tukemiseen liittyy paljon rinnakkaisia ja osittain päällekkäisiä käsitteitä. Puhutaan sairaudesta, terveydestä, työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja -suojelusta jne. Tätä eri käsitteiden ja niihin liittyvien lakien keskinäisen suhteen hahmottamista varten on kehitetty työkykytalon käsite. Kuten tavallinen talo, se toimii ja säilyy hyväkuntoisena, kun sen kaikkia kerroksia tuetaan yhteisesti ja yhdessä. Sen kuntoa pitää ylläpitää ja kehittää ja mahdollisia haasteita tulee ennakoida. Sama ajatus toimii sekä yksittäisen työntekijän kannalta että koko organisaation näkökulmasta. Työkykytaloa on käytetty paljon havainnollistamaan asioita ja ilmiöitä, joita työhön ja työkykyyn liitetään.

Lisätietoa

30-60-90-sääntö

Sairauspoissaolot ja niiden määrän seuraaminen on yksi tavallisimpia tapoja työpaikoilla, kun arvioidaan yleistä terveystilannetta, työpaikan olosuhteita, työn kuormittavia tekijöitä jne. Se on keskeinen osa työkyvyn johtamista. Erityisen tärkeänä pidetään pitkien sairaspoissaolojen seurantaa. Tähän työpaikoilla on käytössä eri välineitä.

Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn liittyen tärkeimpiä välineitä on tällä hetkellä 30-60-90-sääntö. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut 30 päivää. Jos sairauspoissaolo jatkuu yli 60 päivää, lääkäri tekee B-lausunnon ja ottaa kantaa kuntoutuksen tarpeeseen. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työterveyshuolto auttaa työhön palaamisessa sairauspoissaolon jälkeen. Työterveyshuollon on taas arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Samalla työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto arvioivat, miten työtä voidaan muuttaa niin, että työhön paluu mahdollistuu. Tämä vaatii työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä.

Näihin vaiheisiin voi liittyä työpaikan erilaisen varhaisen välittämisen malleja eli käytäntöjä esimerkiksi siihen, miten työpaikalta voidaan olla yhteydessä työntekijään osana työhön palaamisen tukea tai missä vaiheessa aloitetaan ja kenen toimesta aloitetaan mahdolliset työn tekemisen järjestelyt työhön paluun tueksi. Tässä auttaa, josilmapiiri työpaikalla on joustava ja salliva. Näihin kaikkiin käytäntöihin voidaan tarvita tai on mahdollisuus käyttää henkilöstön edustajien apua ja osaamista.

Pitkät poissaolot voivat kuormittaa muuta työyhteisöä ja siksi on tärkeää, että esimies huolehtii tähän liittyvästä resursoinnista ja tiedottamisesta. Toisaalta terveydentilaan liittyy myös paljon salassa pidettäviä asioita työntekijöiden yksityisyydensuojan nojalla. Tästä syystä terveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita pidetään sekä arkaluonteisina että hankalasti keskusteltavina asioina. Yhteinen keskustelu työyhteisön sisällä helpottaa kaikkien osapuolten tilannetta ja parantaa valmiuksia löytää yhteisiä, kaikki hyödyttäviä ratkaisuja. Sairastavuuden syynä voi olla myös vähäinen mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön/työmäärään. Tämän asian selvittämisessä henkilöstön edustajat ovat avainasemassa.

Liian aikainen töihinpaluu

Liian aikaisessa töihinpaluussa on kyse siitä, että työntekijä palaa töihin ennen määräaikaa eli ennen lääkärintodistuksessa mainittua päivämäärää. Työntekijä ei saa sairausloman aikana vaarantaa toiminnallaan parantumistaan.

Toimenpiteet:

  1. Työnantaja ja työntekijät sopivat asiasta eli siitä, että työntekijä toteaa olevansa työkykyinen (suositus: kirjallisesti) tai
  2. Jos on epävarmaa onko hän työkykyinen, ohjataan lääkärintarkastukseen.

Työtapaturma

Olemme keskittyneet sairauden aiheuttamiin haittoihin työkyvyssä. Yhtä lailla työkyky voi alentua vähitellen tai yhtäkkiä työtapaturman seurauksena. Tässä voivat tulla kyseeseen osittain samoja etuuksia, palveluja ja käytäntöjä kuin sairaudenkin ollessa kyseessä. Työhön paluun tuki on samoin merkittävää tapaturman jälkeen. Koko työyhteisö voi suhtautua myös eri tavoin tapaturman aiheuttamiin pulmatilanteisiin, jotka on henkilöstön edustajienkin hyvä huomioida.