Millaisia tilanteita ja mahdollisia haasteita sinulle on tullut vastaan?
Millaisissa käytännön tilanteissa työpaikallasi on jouduttu pohtimaan työkyvyn riittävyyttä? Onko työantajallasi työkyvyn ylläpitoon suunnattuja ohjelmia tai vastaavia? Millaisena näet oman henkilöstön edustajan roolisi asiassa?
- Minulta on kysytty neuvoja työkykyyn ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä.
- Olen ollut linkkinä työnantajan ja työntekijän välisissä ongelmatilanteissa.
- Olen ollut ratkomassa esimerkiksi työn järjestelyihin tai sairauspoissaoloihin liittyviä kiistatilanteita.
- Olen nostanut esiin huoleni jonkun työntekijän jaksamisesta tai työssä selviytymisestä.
- Olen ollut suunnittelemassa työkyvyn tukemiseen liittyviä työpaikkamme käytäntöjä.
- Olen ollut tukihenkilönä työterveysneuvottelussa.
- Olen ollut rakentamassa työpaikallemme esim. varhaisen välittämisen mallia tmv.
- Olen ollut miettimässä esim. työkokeilun mahdollisuuksia jonkun työntekijän kohdalla.
- Minulta on kysytty tietoja työntekijän/työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista liittyen työkykyyn/terveyteen.
On paljon keinoja, joilla terveyttä ja työkykyä voidaan tukea työpaikalla.
Edellä mainitut tilanteet voivat käytännössä tulla eteesi omassa henkilöstön edustajan roolissasi, jolloin on hyvä tietää miten asiaa voi viedä eteenpäin, mitä tukikeinoja on käytettävissä ja mistä saa tarvittaessa lisätietoa.
Erityisesti miesvaltaisilla teollisuusaloilla työturvallisuusasiat olivat usein erinomaisella tasolla ja toimintamallit ja käytännöt pitkälle mietittyjä. Sen sijaan työntekijöiden työkyvyn tukeen liittyviä asioita saatettiin pitää liian henkilökohtaisina ja tämän vuoksi vaikeina lähestyä.
Irmeli Pehkonen
Työterveyslaitoksen erikoistutkija
Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet työkyvyn muutoksissa
Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työn fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Osana työnantajan työturvallisuusvelvoitteita on työntekijän työkyvyn turvaaminen ja ylläpitäminen. Henkilöstön edustaja voi toimia tässä työnantajan ja työntekijän välisenä linkkinä, tiedon välittäjänä ja tukena. Ennen kaikkea henkilöstön edustajalle on hyödyksi, jos hän on tietoinen niin velvoitteista kuin mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Palvelujärjestelmä on melko sirpaleinen. Mukana on runsaasti eri toimijoita, ja palvelujen käyttömahdollisuuksiin liittyy paljon erilaisia kriteereitä. Niitä sovelletaan tietyssä järjestyksessä esimerkiksi lain perusteella tai kun oikean etuuden saamiseksi pitää selvittää oikea maksajataho.
Kaikilla on oikeus tehdä työtään turvallisesti. Työnantajalla on työnjohto-oikeus, mutta työntekijää ei voida määrätä työhön, jonka työturvallisuuspuutteet vaarantavat hänen tai muiden työntekijöiden hengen tai terveyden.
Parhaiten työtä tuetaan, kun käytäntöjä kehitetään yhteisesti koko henkilöstön kanssa. Tällöin luottamusmiehillä, -valtuutetuilla ja työsuojeluvaltuutetuilla voi olla merkittävä rooli eri vaiheissa varhaisesta välittämisestä ja puheeksi ottamisesta tukihenkilönä toimimiseen työterveysneuvotteluissa, ja myös arviointiin ja seurantaan.
Työnantajan tehtäviin kuuluu
-
huolehtia ensisijaisesti työturvallisuudesta. Tälle liitännäistä on huolehtia työterveyshuollosta lakisääteisenä velvollisuutena. Työterveyshuolto on järjestettävä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti, johon sisältyy työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen malli (työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä laatima). Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka palveluksessa olisi vain yksi työntekijä. Sen sijaan sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat kuitenkin vastaanottokäynnit työhön liittyvän sairauden vuoksi.
Lainsäädäntö
Työterveyshuoltolaissa säädetään niin työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto kuin työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Lain tarkoituksena on mm. edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä työuran eri vaiheissa
-
huolehtia työkyvystä ja sen vaarantuessa järjestettävä varhaista tukea yleensä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikan käytännöt työkyvyn tukemiseksi on sovittu työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Työnantajan vastuulla on myös, että työpaikalla, erityisesti esimiehillä on riittävästi osaamista puuttua työkyvyn heikkenemiseen liittyviin tilanteisiin. Hänen pitää seurata koko prosessia – suunnittelua, käytäntöjä ja vaikutuksia. Kun työnantaja valmistelee työterveyshuollon toteuttamista ja sitä koskevia päätöksiä, se on tehtävä yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
Lainsäädäntö
Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi Työturvallisuuslain 8§:ssa todetaan: Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Edelleen todetaan, että työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ylläpidettävä ja parannettava työpaikan työturvallisuutta yhdessä henkilöstön kanssa. Velvoite koskee myös työstä aiheutuvien riskien tunnistamista ja arviointia.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa, sillä lain 13§:ssa todetaan: Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. Epäily kuormittumisesta voi tulla työnantajaa tietoon eri tavoin, myös työterveyshuollolta tai työsuojeluvaltuutetulta.
Lisätietoa
Työnantajan lisäksi työsuojeluun ja työkyvyn tukemiseen liittyy runsaasti eri viranomaistoimintaa. Kaikki työsuojeluviranomaisten valvomat säännökset löytyvät koostetusti aakkosjärjestyksessä täältä:
SAK:n työolobarometri osoittaa yhä useamman olevan huolissaan työn vaikutuksista terveyteensä. Vuoden 2018 barometrissa 40 % koki työnsä kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen, neljä vuotta aiemmin vain kolmannes.
Työympäristö 2019
Työntekijän tehtäviin kuuluu
- Työntekijän velvollisuutena on tehdä työ huolellisesti ja hänen tulee noudattaa työnantajan työnjohtomääräyksiä.
- Työntekijän on oltava lojaali työnantajalleen, mikä pitää sisälleen sen, että hän välttää toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän on siis muun ohessa noudatettava työpaikan sairauspoissaolokäytäntöjä ja osallistuttava tarvittaessa työterveysneuvotteluun, jossa selvitetään työssä jatkamisen mahdollisuuksia. Tällaiseen neuvotteluun työntekijällä on yleensä mahdollisuus ottaa itselleen avustaja. Se voi olla esimerkiksi työpaikan luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jos he suostuvat tehtävään.
- Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.
Laissa ei säädetä työntekijän velvoitteista ylläpitää omaa työkykyään tai huolehtia terveytensä edistämisestä.
Työkyvyn turvaamisen roolit
Työkyvyn edistäminen ja siitä huolehtiminen on kaikkien yhteinen asia. Työkyvyn turvaamisessa on silti erilaisia rooleja ja vastuita.
Tutustu seuraaviin aineistoihin ja mieti, miten omassa työarjessasi näkyy työkyvyn turvaaminen. Voit myös pohtia, miten työkykyjohtamisesta työpaikallasi keskustellaan ja millaisia käytäntöjä siihen on luotu.
Työelämään liittyvä lainsäädäntö työkyvyn muutostilanteissa
- työsopimuslaki (55/2001)
- sairausvakuutuslaki (1224/2004)
- työturvallisuuslaki (738/2002)
- laki yhteistoiminnasta yrityksissä (394/2007)
- laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
- työaikalaki (605/1996)
- työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
- työterveyshuoltolaki (1383/2001)
- yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)