Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
pe lokak. 06 15:08:00 2017
Vuonna 2015 kuntien osuus työmarkkinaosuuden maksusta laajeni. Nykyisin kunnat rahoittavat puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300–999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä vähintään 1 000 päivää. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät Kelan tietokannasta.
Kuntien ei tarvitse kuitenkaan maksaa maksua ajalta, jolloin työtön on aktivointitoimenpiteissä. Työttömien aktivoinnilla ja aktiivisella sosiaalipolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka sisältävät sekä kannustimia että sanktiota. Julkisista TE-keskusten hallinnoimista aktivointitoimenpiteistä sekä neuvonnasta ja ohjauksesta säädetään laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916 ja 29.12.2016/1450).
Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa. Muita työllisyyttä edistäviä palveluita ovat ammatillinen kuntoutus (ent. valmennus- ja työkokeilu), koulutuskokeilut, työvoimakoulutus sekä omaehtoinen opiskelu.
Työtön ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan aina aktivointisuunnitelman kautta. Kuntouttavan työtoiminnan lakia (2.3.2001/189) sovelletaan sekä aktivointisuunnitelman laatimiseen että kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa. Asiakkaan yksilöllinen palveluntarve määrittelee, mitä palveluita hänelle aktivointisuunnitelmassa tarjotaan.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja
THL ylläpitää ja kehittää Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaa yhteistyössä STM:n, TEM:n ja muiden toimijoiden kanssa. Siellä on tietoa aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista ja sisällöstä, toimeentuloturvasta ja alan lainsäädännöstä.
Käsikirja on tarkoitettu paitsi alan ammattilaisille asiakastyön myös mm. päätöksenteon tueksi.
https://www.thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa, johon työtön ohjautuu aktivointisuunnitelman kautta. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa.
Selkokieli haastoi 14 viestinnän asiantuntijaa kaksipäiväisessä selkokielikoulutuksessa. Miten kertoa, mitä tarkoittaa esimerkiksi osatyökykyinen, palvelutuottaja tai eläkeuudistus?
Viestinnän mittaaminen ja mittaristot ovat useimmissa organisaatioissa vasta hakusessa. Ei siis ihme, että Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen järjestämä Viestinnän mittaus –päivä sai paljon kiitosta osallistujilta. Tilaisuuden asiantuntijoina olivat Juha Vekkilä Aula Research Oy:stä ja Tatu Kauppinen Prior Konsultointi Oy:stä.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.