Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
to syysk. 07 15:24:00 2017
Selkokielen kirjoittamisen koulutus antoi perustietoa ja valmiuksia, kuinka selkotekstejä tuotetaan. Koulutuksessa opittiin, mitä selkokieli on ja miten selkokieltä kirjoitetaan. Lisäksi koulutuspäivien välissä oli aikaa kirjoittaa oma selkotekstinen harjoitus.
Selkokielen kolme tärkeintä asiaa ovat teksti, sanat ja rakenne. Tekstiä kirjoittaessa meidän pitää päättää, kuka on tekstin lukija eli kohderyhmä. Se voi olla esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt tai maahanmuuttajat, jolloin teksti on hieman erilaista. Tärkeää on myös valita näkökulma ja pohtia tekstissä kerrottavaa tiedon määrää.
Selkokielessä olennaista ovat myös sanat. On hyvä käyttää paljon ns. tavallisia sanoja. Vaikeat sanat, käsitteet ja termit on tarpeen selittää. Kielen selkeyteen vaikuttaa myös tekstin rakenne.
Tekstissä pitää varoa esimerkiksi pitkiä määriteketjuja, kuten "suuri, punainen ja suloinen talo". Selkokielessä pitkien määriteketjujen sijaan suositaan relatiivilauseita. Verbirakenteet kannattaa olla myös yksinkertaisia ja passiivin sijaan kannattaa käyttää esimerkiksi sinä-muotoa. Lauseiden pituudet vaikuttavat myös luettavuuteen.
Teksti on luettavampaa, kun rivi on sopivan pituinen eikä yhdellä rivillä ole liian monta asiaa. Fontti on yleensä normaalia suurempaa. Tekstin luettavuuteen vaikuttaa myös se, miten teksti ja kuvat on sijoitettu esimerkiksi esitteeseen.
Vaikka kahden päivän koulutus ei tehnyt vielä osallistujasta selkokielen mestaria, antoi koulutus hyvät eväät jatkaa selkokielen lisäämistä oman organisaation viestinnässä. Kouluttaja korosti, että vaikka heti ei osaisi kirjoittaa täydellistä selkokieltä, on pienikin parannus kohti selkeämpää kieltä hyvä asia.
Koulutuksen järjesti Vates-säätiön Tiedolla vaikuttaminen -hanke yhdessä Selkokeskuksen kanssa, josta kouluttajana toimi suunnittelija Eliisa Uotila. Koulutus sai hyvät arvosanat ja koettiin tarpeellisena.
Lisätietoa selkokielestä ja koulutuksista löytyy Selkokeskuksen verkkosivuilta http://selkokeskus.fi/
Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa, johon työtön ohjautuu aktivointisuunnitelman kautta. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa.
Selkokieli haastoi 14 viestinnän asiantuntijaa kaksipäiväisessä selkokielikoulutuksessa. Miten kertoa, mitä tarkoittaa esimerkiksi osatyökykyinen, palvelutuottaja tai eläkeuudistus?
Viestinnän mittaaminen ja mittaristot ovat useimmissa organisaatioissa vasta hakusessa. Ei siis ihme, että Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen järjestämä Viestinnän mittaus –päivä sai paljon kiitosta osallistujilta. Tilaisuuden asiantuntijoina olivat Juha Vekkilä Aula Research Oy:stä ja Tatu Kauppinen Prior Konsultointi Oy:stä.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.