Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
ke elok. 23 12:45:00 2017
Viestinnän mittaaminen ja mittaristot ovat useimmissa organisaatioissa vasta hakusessa. Ei siis ihme, että Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen järjestämä Viestinnän mittaus –päivä sai paljon kiitosta osallistujilta. Tilaisuuden asiantuntijoina olivat Juha Vekkilä Aula Research Oy:stä ja Tatu Kauppinen Prior Konsultointi Oy:stä.
Päivän aikana kuultiin, että vuonna 2012 vain 9 prosenttia suomalaisista viestinnän vastaavista arvioi, että viestinnälle on määritelty selkeä mittaristo. Myöhemmin vuonna 2017 toinen selvitys osoitti, että vastaajien mukaan vain puolella organisaatioista oli selkeästi suunniteltu ja johdettu viestinnän mittaamisen prosessi.
Vaikka organisaatiolla olisi hyvä viestintästrategia ja tavoitteet selkeästi mielessä, voi silti olla vaikea hahmottaa, mitä mittareita viestinnän vaikuttavuudessa olisi järkevää käyttää. Suomessa rakastetaan määrällisiä mittareita. Niinpä viestinnässäkin usein tyydytään listaamaan viestintätuotosten määriä, kuten lähteiden tiedotteiden, mediaosumien, some-seuraajien tai tilaisuuksissa kävijöiden määriä.
Päivän aikana saimme useamman kerran kuulla, miten tärkeää on löytää myös laadulliset mittarit eli käyttää hakukoneanalytiikkaa, tehdä henkilöstökyselyjä, sidosryhmäkyselyjä jne. Kysyttiin myös, olisiko parempi tehdä otantana vaikka pieni haastattelututkimus kuin yrittää saada sadoilta henkilöitä vastauksia verkkokyselyyn. Toisaalta molempia tarvitaan.
Iltapäivällä sivuttiin viestinnän mittariston rakentamista. Ensimmäinen kerta vaatii aikaa ja resurssia, mutta kun prosessi on kerran viety läpi, tuloksena voi olla hyvinkin tehokas ja käytännön työhön sovitettavissa oleva mittaristo. Tilaisuudessa todettiinkin, että viestinnän mittariston kehittäminen olisi tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi ensi vuoden budjettien suunnittelussa.
Päivän lopuksi tehtiin harjoitus, jossa jokainen sai pohtia jotain omaa viestinnän tavoitetta, pilkkoa se toimenpiteisiin ja siitä edelleen tuloksiin sekä haluttuihin vaikutuksiin. Niiden kautta päästään lopulta rakentamaan mittaristoa.
Tapahtuma on osa Vatesin viestintäverkoston toimintaa. Lisätietoa verkoston toiminnasta ja liittymisestä saat täältä: http://www.vates.fi/vates/verkostot/viestintaverkosto.html
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa, johon työtön ohjautuu aktivointisuunnitelman kautta. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa.
Selkokieli haastoi 14 viestinnän asiantuntijaa kaksipäiväisessä selkokielikoulutuksessa. Miten kertoa, mitä tarkoittaa esimerkiksi osatyökykyinen, palvelutuottaja tai eläkeuudistus?
Viestinnän mittaaminen ja mittaristot ovat useimmissa organisaatioissa vasta hakusessa. Ei siis ihme, että Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen järjestämä Viestinnän mittaus –päivä sai paljon kiitosta osallistujilta. Tilaisuuden asiantuntijoina olivat Juha Vekkilä Aula Research Oy:stä ja Tatu Kauppinen Prior Konsultointi Oy:stä.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.