Siirry pääsisältöön

Tiedolla vaikuttaminen -hanke

Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html

VAMPO päättyi - työ jatkuu

pe maalisk. 11 12:23:00 2016

Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen 10.3.2016 Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella Helsingissä. Vammaispoliittisen ohjelman yhtenä päämääränä on vammaisten oman valinnanmahdollisuuden korostaminen.

Varapuhemies Paula Risikon mukaan vammainen OSAA valita ja hän VALITSEE. Tätä varten Suomessa on olemassa myös henkilökohtaisen avun järjestelmä, jotta valinnanmahdollisuus todella voi toteutua. Vammaisen puolesta ei saa valita, valinnan tekee henkilö itse. Tämä koskee myös opiskelu- tai työpaikkaa.

- Ohjelman toteutumisen yhteenvedossa kuultiin, että VAMPO:n aikana tai ennen sitä ei ole havaittu merkittävää vammaisten työllistymisen kohentumista, sanoi toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Vates-säätiöstä tilaisuuden jälkeen ja kysyy, miksi työllistyminen on edelleen vaikeaa.

- Ohjelman tulosten perusteella näyttää siltä, että koulutuspuolella on tapahtunut merkittävää edistystä. Tulisiko toimenpiteitä vieläkin tiiviimmin kohdentaa koulutuksen ja työelämän välisiin polkuihin ja ohjauskeinoihin eli työelämään siirtymistä tukevaan koulutukseen, pohtii Pakarinen.

- Vammaisjärjestöillä on tehtävänä VAMPO:n jälkeenkin pitää huoli siitä, että vammaisten etuja viedään eteenpäin ja että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja saavutukset ylläpidetään, hän painottaa.

Vuosien 2010-2015 VAMPO-ohjelman tavoitteena oli turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan tärkeimmät toimenpiteet. Ohjelman seurannasta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö ja seurannan käytännön toimien toteuttamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammaisneuvosto oli mukana koordinoimassa seurantaa.

VAMPO-ohjelman tulokset on koottu päätösseminaarin yhteydessä julkaistuun loppuraporttiin: Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010-2015 loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:14).

Lue myös THL:n Stina Sjöblomin kirjoitus Esteetön yhteiskunta syntyy säädöksin, ei itsestään

Tiina Jäppinen

Tervatulli työllistää kuuroja (Pohjolan työ 8.11.1998)

Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauk­sena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tuettu työllistyminen nosti raiteilleen (Keski-Suomalainen 1996)

Jyväskyläläisen Olli-Pek­ka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa va­kaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensim­mäisen oikean palkan. Enti­nen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskou­lutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.

Petra tykkää täsmäkoulutuksesta ja työstään (Keski-Suomalainen 1998)

Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.

Roskat ja liat saavat Katilta kyytiä (Keski-Suomalainen 1997)

Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokei­lun, joka muuttui nopeasti työ­suhteeksi. - Kuulun nyt henki­lökuntaan, Kati iloitsee työasus­saan.

Tasajalkaa hyppien töihin (Kouvolan Sanomat 2011)

Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yh­teistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt sää­tiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.