Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
pe maalisk. 11 12:23:00 2016
Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen 10.3.2016 Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella Helsingissä. Vammaispoliittisen ohjelman yhtenä päämääränä on vammaisten oman valinnanmahdollisuuden korostaminen.
Varapuhemies Paula Risikon mukaan vammainen OSAA valita ja hän VALITSEE. Tätä varten Suomessa on olemassa myös henkilökohtaisen avun järjestelmä, jotta valinnanmahdollisuus todella voi toteutua. Vammaisen puolesta ei saa valita, valinnan tekee henkilö itse. Tämä koskee myös opiskelu- tai työpaikkaa.
- Ohjelman toteutumisen yhteenvedossa kuultiin, että VAMPO:n aikana tai ennen sitä ei ole havaittu merkittävää vammaisten työllistymisen kohentumista, sanoi toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Vates-säätiöstä tilaisuuden jälkeen ja kysyy, miksi työllistyminen on edelleen vaikeaa.
- Ohjelman tulosten perusteella näyttää siltä, että koulutuspuolella on tapahtunut merkittävää edistystä. Tulisiko toimenpiteitä vieläkin tiiviimmin kohdentaa koulutuksen ja työelämän välisiin polkuihin ja ohjauskeinoihin eli työelämään siirtymistä tukevaan koulutukseen, pohtii Pakarinen.
- Vammaisjärjestöillä on tehtävänä VAMPO:n jälkeenkin pitää huoli siitä, että vammaisten etuja viedään eteenpäin ja että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja saavutukset ylläpidetään, hän painottaa.
Vuosien 2010-2015 VAMPO-ohjelman tavoitteena oli turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan tärkeimmät toimenpiteet. Ohjelman seurannasta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö ja seurannan käytännön toimien toteuttamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammaisneuvosto oli mukana koordinoimassa seurantaa.
VAMPO-ohjelman tulokset on koottu päätösseminaarin yhteydessä julkaistuun loppuraporttiin: Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010-2015 loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:14).
Lue myös THL:n Stina Sjöblomin kirjoitus Esteetön yhteiskunta syntyy säädöksin, ei itsestään
Tiina Jäppinen
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa, johon työtön ohjautuu aktivointisuunnitelman kautta. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa.
Selkokieli haastoi 14 viestinnän asiantuntijaa kaksipäiväisessä selkokielikoulutuksessa. Miten kertoa, mitä tarkoittaa esimerkiksi osatyökykyinen, palvelutuottaja tai eläkeuudistus?
Viestinnän mittaaminen ja mittaristot ovat useimmissa organisaatioissa vasta hakusessa. Ei siis ihme, että Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen järjestämä Viestinnän mittaus –päivä sai paljon kiitosta osallistujilta. Tilaisuuden asiantuntijoina olivat Juha Vekkilä Aula Research Oy:stä ja Tatu Kauppinen Prior Konsultointi Oy:stä.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.