Siirry pääsisältöön

Tiedolla vaikuttaminen -hanke

Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html

VAMPO päättyi - työ jatkuu

pe maalisk. 11 12:23:00 2016

Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen 10.3.2016 Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella Helsingissä. Vammaispoliittisen ohjelman yhtenä päämääränä on vammaisten oman valinnanmahdollisuuden korostaminen.

Varapuhemies Paula Risikon mukaan vammainen OSAA valita ja hän VALITSEE. Tätä varten Suomessa on olemassa myös henkilökohtaisen avun järjestelmä, jotta valinnanmahdollisuus todella voi toteutua. Vammaisen puolesta ei saa valita, valinnan tekee henkilö itse. Tämä koskee myös opiskelu- tai työpaikkaa.

- Ohjelman toteutumisen yhteenvedossa kuultiin, että VAMPO:n aikana tai ennen sitä ei ole havaittu merkittävää vammaisten työllistymisen kohentumista, sanoi toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Vates-säätiöstä tilaisuuden jälkeen ja kysyy, miksi työllistyminen on edelleen vaikeaa.

- Ohjelman tulosten perusteella näyttää siltä, että koulutuspuolella on tapahtunut merkittävää edistystä. Tulisiko toimenpiteitä vieläkin tiiviimmin kohdentaa koulutuksen ja työelämän välisiin polkuihin ja ohjauskeinoihin eli työelämään siirtymistä tukevaan koulutukseen, pohtii Pakarinen.

- Vammaisjärjestöillä on tehtävänä VAMPO:n jälkeenkin pitää huoli siitä, että vammaisten etuja viedään eteenpäin ja että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja saavutukset ylläpidetään, hän painottaa.

Vuosien 2010-2015 VAMPO-ohjelman tavoitteena oli turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan tärkeimmät toimenpiteet. Ohjelman seurannasta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö ja seurannan käytännön toimien toteuttamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammaisneuvosto oli mukana koordinoimassa seurantaa.

VAMPO-ohjelman tulokset on koottu päätösseminaarin yhteydessä julkaistuun loppuraporttiin: Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010-2015 loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:14).

Lue myös THL:n Stina Sjöblomin kirjoitus Esteetön yhteiskunta syntyy säädöksin, ei itsestään

Tiina Jäppinen

Turvavalvojat vahvistavat kaupan turvallisuutta (Ässä 1997)

S-ryhmä on mukana toteut­tamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdes­sä Jyväskylän yliopiston täy­dennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopi­mustoimiston, Vajaakuntois­ten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa

Oppisopimus on Tarja Tanskasen tie työelämään (Tukiviesti 1997)

Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.

Pornaisissa järjestettiin vammaisille oikeita töitä (Uusimaa 1997)

Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-­Haili pitää Pomaisten mallia erit­täin onnistuneena ja hyvänä esi­merkkinä muuallakin noudatetta­vaksi. - Mielestäni he ovat kohdan­neet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.

Selälle sopivaan työhön (Kela Elämässä 2013)

Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana

Värit palasivat elämään (Kela Elämässä 2013)

Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.