Siirry pääsisältöön

Tiedolla vaikuttaminen -hanke

Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html

Palkitsemisen tie on pitkä - Salomaalle Valkoisen Ruusun mitali

to helmik. 22 13:42:00 2018

Tuskin kukaan olisi arvannut, kuinka pitkälle palkitsemisen tie voi johtaa. Vatesin ensimmäinen Esimerkillisen työnantajan palkinto myönnettiin vuonna 1998 pääkaupunkiseudun S-market -ketjulle.

Nyt 20 vuotta myöhemmin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Tuetun työllistymisen palvelun kautta Lauttasaaren S-marketeissa jo yli 20 vuotta työskennellyt Pekka Salomaa on saanut työnantajan esityksestä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin.

Kaikki lähti siitä, että Helsingin kaupungin työvalmentaja Pirjo Niskakosken ehdotuksesta marketpäällikkö Pekka Tikkanen lähti tutkimaan mahdollisuutta tarjota työtä kehitysvammaiselle henkilölle. Pekka Tikkanen oli valmis työllistämään, mutta vain aitoon tarpeeseen palkkasuhteessa eikä esimerkiksi kokeilumielessä. 

Aito tarve löytyi ja myös erittäin sitoutunut työntekijä. Pekka Salomaa oli ensimmäinen Lauttasaaren vanhan S-marketin palkkaama kehitysvammainen työntekijä, kun nykymallinen tuettu työllistäminen oli tullut mahdolliseksi 1995 alusta, Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Myöhemmin Pekka siirtyi Itälahdenkadun S-marketiin.

- Voidaan sanoa, että omalla onnistumisellaan ja esimerkillään Pekka on antanut kasvot osatyökykyisten työllistämiselle HOK-Elannossa, ja rohkaissut muidenkin myymälöiden esimiehiä asiaan, kerrotaan kaupungin nettiuutisessa.

Tämän uutisen lähteet (linkit aukeavat uusiin välilehtiin):

"Pekka Salomaalle Valkoisen Ruusun mitali". Helsingin kaupungin verkkosivut 19.2.2018.  

Vates-säätiön lehdessä olleet artikkelit Työnantaja-palkinnon saajasta:

Artikkeli Kyvyt käyttöön 2/2013 lehdessä Salomaasta.

Artikkeli VatesInfo-lehdessä 1999: Vuoden työnantajan leivissä. Työ kohtaa tekijän.  

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään (Kela Elämässä 2012)

Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.

En epäröinyt hetkeäkään (Kela Elämässä 1/2009)

Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että oman­arvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.

Vammainen pärjää työssä siinä kuin vammatonkin

Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työ­nantajan tulee kustantaa pal­kollisensa työkyvyttömyyselä­ke. Maksuvelvoite on porras­tettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.

Yhä useampi kehitysvammainen työskentelee tavallisessa työpaikassa

Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.

Jouko Dahlman tietää omasta kokemuksesta: Epilepsia ei estä työntekoa (Riihimäen Uutiset 1996)

Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jäl­keen, hän on täysin parantunut.