Leipomon muutokset auttoivat jatkamaan töissä

07.03.2018

Teksti ja kuvat: Kati Savela

Kun Vesa Kosken näkö äkisti heikentyi, hän uskoi pärjäävänsä uusilla silmälaseilla. Häneltä löytyi kuitenkin harvinainen silmäsairaus. Aluksi työ leipomon varastotyöntekijänä näytti päättyvän.

Työnantaja halusi pitää työntekijän ja asiaan löytyi ratkaisu. Uuden tuotantolinjan, mukautetun työnkuvan ja apuvälineiden ansiosta Koski saattoi palata sairauslomalta työpaikalleen.

Tänään Vesa Kosken työpäivä on ohi jo aamuyhdeksältä, kun uunituoreet lihapiirakat ovat kulkeneet tuotantolinjalla pakattaviksi. Koski tekee nykyisin neljän tunnin päiviä aiemman täyden työpäivän sijaan.

Forssalainen Koski tuli Jokioisten Leipään kahdeksan vuotta sitten rekrytointikurssin kautta. Firmaan haettiin uutta työvoimaa TE-toimiston toteuttaman kurssin kautta. Työkokemusta hänellä oli kertynyt painoalalta ja teollisuusyrityksistä. Jokioisten Leivässä hän aloitti varastotyöntekijänä.

Kaikki sujui normaalisti alkusyksyyn 2016 saakka, jolloin Koski huomasi, että näkö oli heikentynyt voimakkaasti ensin toisesta, sitten toisesta silmästä. Lukulasit vaihtuivat vahvempiin ja suurennuslasiakin tarvittiin, jotta normaalikokoisesta tekstistä sai selvää. Lopulta hän jäi sairauslomalle.

– Optikko, jolla kävin, oli yhteydessä työterveyshuoltoon, koska ei saanut mitattua lukemia silmistäni. Sain lähetteen Turun yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikalle. Tutkimuksissa kävi ilmi, että minulla on Leberin perinnöllinen näköhermonsurkastuma, Vesa Koski kertoo reilun vuoden takaisesta diagnoosista.

Kyseessä on harvinainen sairaus, jota esiintyy Suomessa noin yhdellä 50 000 henkilöstä. Yleensä siihen sairastutaan nuorena, mutta Koskelle se puhkesi noin 50-vuotiaana. Pienellä osalla näköhermosurkastumaan sairastuneista näkö voi myöhemmin palautua.

Työnkuva aivan uusiksi

Ominaista sairaudelle on, että näkö huononee rajusti, mutta parissa vuodessa sairauden toteamisesta heikentyminen lakkaa. Näkö huononee näkökentän keskiosasta, sivualueilla näkökyky yleensä säilyy. Leikkaushoitoa sairauteen ei ole, ja lääkehoitokin on kokeiluasteella. Lääke on erittäin kallista eikä siihen saa Kelan korvausta. Sekä Koski itse että hänen esimiehensä, leipomopäällikkö Mikko Virtanen pelkäsivät diagnoosin jälkeen, tuleeko miehestä enää työkykyistä. Työkyvyttömyyseläke tuntui ainoalta vaihtoehdolta.

– Olihan se melkoinen sokki. Yhtäkkiä tuli kauheasti uusia asioita eteen, apuvälineiden hankinnasta alkaen, Koski huokaa.

Näkövammaisten liitto auttoi

Kolmikantaneuvotteluissa oli mukana työ- terveyshuollon erikoislääkärin lisäksi tämän ehdotuksesta Näkövammaisten liiton työllisyysneuvoja Marina Baarman. Hän osasi ohjeistaa kuntoutuksen, apuvälineiden ja muiden tukien hakemisessa. Esimerkiksi asuinkunnan velvollisuus on järjestää kuljetus töihin vammaispalvelulain perusteella.

Asiantuntijan mukana olo toi toivoa. Hän kehotti selvittämään mahdollisuudet perusteellisiin työolosuhteiden mukautuksiin. Ensi alkuun Koski, Virtanen ja työterveyslääkäri olivat pohtineet tilannetta Kosken silloisen työnkuvan kannalta.

– Kun Baarman totesi, että kannattaa lähteä miettimään työtä täysin uudelta pohjalta, eli sitä, mihin Vesa kykenee jäljellä olevalla näöllä, saimme ahaa-elämyksen. Töiden jatkuminen ei enää tuntunut mahdottomalta. Aloimme yhdessä suunnitella, miten Vesa voisi tehdä työtä niin, että nä- kövammasta olisi mahdollisimman vähän haittaa, Mikko Virtanen kertoo.

Työkokeilun kautta uuteen työnkuvaan

Leipomossa on runsaasti vaaranpaikkoja henkilölle, joka näkee huonosti. Koski pystyy liikkumaan tutuissa ympäristöissä esimerkiksi kotinsa lähellä, mutta leipomotiloissa ja kylmävarastossa liikkuminen olisi suuri riski. On kuumaa öljyä, teriä, leivonnaisia korkeissa kärryissä ja niin edelleen. Aiemmin Koski oli kulkenut eri tiloissa, mutta nyt hänelle alettiin kehittää prosessinvalvontapistettä, jonka äärestä ei tarvitse poistua.

Koski palasi sairauslomalta marraskuussa 2017. Takana oli kaksi kuntoutusjaksoa Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa. Kuntoutukseen kuului mm. sopeutumisvalmennusta. Uudessa työtehtävässä hän aloitti vakuutusyhtiön kustantamalla työ- kokeilujaksolla, joka kesti kolme kuukautta. Haastattelua tehtäessä Koski oli juuri lopettamassa työkokeilua ja siirtymässä palkkatyöhön.

Työnantaja teki merkittävän investoinnin uuteen linjaan, jonka ääressä Vesa Koski tarkkailee tuotteiden laatua nostamalla niitä hihnalta silmien tasalle. Hän tarkkailee myös leivonnaisten lämpötiloja näyttöpäätteeltä. Apuna on elektroninen lukulaite, kamerat muiden tuotantolinjojen luona ja tv-ruutu, jotka ovat häntä varten hankittuja apuvälineitä.

Kela maksoi apuvälineet

Kela kustansi apuvälineet osana ammatillista kuntoutusta. Leipomopäällikkö toteaa, että kun mahdollisuus Kosken jatkamiseen tuli esille, tuotantolinjaan investointi oli selvä asia.

Myös työolosuhteiden järjestelytukeakin harkittiin, mutta ei haettu. Linjastoa käyttävät vuorollaan myös muut työntekijät kuin Koski. Kosken työtehtävää hoiti aiemmin kaksi henkilöä, mutta hän selviytyy siitä yksin, koska tuotantovaihe on nyt osittain automatisoitu.

Mikko Virtanen sanoo, että Kosken tilanteesta on kerrottu avoimesti muille työntekijöille.

– Se on myös signaali heille siitä, että asiasta voi kysellä ja puhua, jos siltä tuntuu.

Lukulaite ja kuljetuspalvelut apuna vapaallakin

Vesa Koski sopi esimiehensä kanssa osa-aikatyöstä. Lisäksi työeläkelaitokselta on haettu osatyökyvyttömyyseläkettä.
– Neljä tuntia on sopiva työpäivän pituus, koska silmäni rasittuvat tarkkuutta vaativassa työssä. Tämä tuntuu hyvältä ratkaisulta, Koski sanoo tyytyväisenä.

Tuotteet käyvät läpi vielä toisen tarkistuksen pakkaamossa. Jos siis Koskella jäisi jokin puute tuotteessa huomaamatta, tuote ei silti päädy myyntiin.

Vesa Koski saa työmatkat vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalveluina. Hän kulkee taksilla, koska toimivaa julkista liikennettä ei ole etenkään varhaisaamuisin, kun Kosken työt alkavat.

– Näkövamma on vaikuttanut myös vapaa-aikaani mm. niin, että en pääse autolla tapaamaan kauempana asuvia tuttuja. Kuljetuspalveluita saan vapaa-aikanakin, mutta lähdöt ja paluut pitää suunnitella aiempaa tarkemmin.

Ostoksilla on avovaimo mukana. Kauppaan Koski löytää itse, mutta oikeiden tuotteiden valikointi ei onnistu.

– Välillä tulee vielä toivottomuuden hetkiä ja mieli on matalalla, mutta en ole onneksi masentunut tilanteesta täysin. Töiden jatkuminenkin auttaa paljon, Koski sanoo. Kotonakin on käytössä lukulaite, jolla voi lukea lehdet ja postin. Myös äänikirjoja hän voi halutessaan kuunnella erityisellä laitteella.

– Puhelimen käyttö vaatii vielä harjoittelua. En ole vielä tottunut ruudunlukutoiminnon koneelliseen ääneen, Koski hymähtää.

------------------------------------------

Järjestö työelämän asiantuntijana

Näkövammaisten liitto tarjoaa työelämään ja opiskeluun liittyviä erityispalveluja näkövammaisille henkilöille. Palvelut edistävät heidän tasavertaista asemaansa työmarkkinoilla.

Työllisyysneuvojat palvelevat näkövammaisia työikäisiä ammatinvalinnan, työnhaun ja työssä jatkamisen asioissa. Yrittäjyysneuvoja auttaa puolestaan yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.

Aikuisten kuntoutusta voivat saada sekä vastavammautuneet että pitkään näkövammaisina eläneet henkilöt. Kuntoutuksessa etsitään ratkaisuja näkövamman aiheuttamiin ongelmiin työssä tai muussa arjessa. Apuvälineitä myös työhön voi hakea Kelasta.


Lisätietoa: www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/tyo


Vatesin verkkosivuille on koottu tietoa eri työllistymisen ja työssäpysymisen keinoista. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa eri potilas- ja vammaisjärjestöjen tarjoamista työelämäpalveluista: www.vates.fi/tietopaketit