Henkilökohtaisten avustajien saaminen on yhä vaikeampaa, ja työntekijäpula vaikuttaa jo vammaisten ihmisten turvallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Monelle ongelma kertautuu edelleen, kun avustajapula heikentää myös mahdollisuuksia työnhakuun tai työssä käymiseen ja haastaa oman jaksamisen. Elina Mäkikunnas on opettajana unelmiensa ammatissa, eikä työpäivästä suoriutuminen aiheuta ongelmia – jaksaminen alkaa olla kortilla vasta työpäivän jälkeen, kun toinen työrupeama avustajakuvioiden selvittelyssä alkaa.
Vammaispalveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. 1.3.2023 eduskunta hyväksyi lain sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.10.2023. Uudella vammaispalvelulailla kumotaan Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Samalla muutetaan mm. kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja mielenterveyslakia. Nämä ovat voimassa siihen asti, kun uusi laki tulee voimaan.
Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.
Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?
Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.
Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?