Faktaa ja tutkimusta
Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.
Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.
Opintovalmennus tarjoaa aikarajoitteetonta tukea opiskelijoille ja opintoihin pyrkiville, joilla on mielenterveyden haasteita tai muutoin psykososiaalisen tuen tarvetta. Tuki tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opintovalmennus koostuu yksilövalmennuksesta, vertaistuesta ja oppilaitosyhteistyöstä.
Vates-säätiön aluetoiminta toteutti kesän 2020 tavoin kyselyn maakunnissa toimiville työllisyystoimijoille tammi–helmikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 90 henkilöä. Vastaajia oli eniten järjestöistä ja säätiöistä (39 %), kunnan tai kuntayhtymän työllisyyspalveluista (18 %) ja kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveys- palveluista (8 %). Edellisen kyselyn tapaan vastaajilta kysyttiin eri teemoihin liittyviä kysymyksiä osatyökykyisten työllistämisestä maakunnissa.
Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.
YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020–2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmästä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.
Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.
Useimmat kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Koska tukea ei ole tarjolla, jää ainoaksi vaihtoehdoksi osallistuminen työtoimintaan ja tyytyä työntekemisen iloihin palkatta. Kunnissa, joissa on suunnattu resursseja työhönvalmennukseen, on saatu hyvää tulosta aikaan.