Suomessa aloitti vuonna 2016 ensimmäisenä maailmassa työhyvinvointia edistävä SIB-hankekokeilu. Kokeiluun on osallistunut julkisen sektorin neljän asiakasorganisaation yli 1 500 työntekijää.
Hyvin suunniteltuna SIB-mallin käyttö tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden hankkimiseksi, mikä mahdollistaa hyvinvoinnin pitkäjänteisen rakentamisen.
Vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto on SIB (Social Impact Bond) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Julkisen sektorin tueksi kehitettyä rahoitusmallia kokeillaan myös Suomessa. Mistä vaikuttavuusinvestoimisessa on kysymys, ketkä siitä hyötyvät ja miten sitä mitataan? Voisiko osatyökykyisten työllistämistä edistää samalla mallilla?
Tampereen kaupunki on kilpailuttanut osan kuntouttavasta työtoiminnasta vuodesta 2009 lähtien. Järjestöt ovat saaneet enemmän vastuuta palveluiden tuottamisesta. Kokemukset ovat myönteisiä.
Eilen julkistettiin YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisen toimeenpanon edistämiseksi Suomen ensimmäinen toimintaohjelma. Sen on laatinut vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, joka myös koordinoi sopimuksen toimeenpanoa kansallisesti. Oikeus ja yhdenvertaisuus -tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eveliina Pöyhönen.
Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.
Hengitysliiton suunnittelija Kiti Haukilahti suunnittelee sisäilmasta sairastuneiden vertaistoimintaa. Sisäilmasta sairastuneita arvioidaan olevan Suomessa tuhansia, oireita saavat jopa kymmenet tuhannet ihmiset. Joskus oireet pakottavat vaihtamaan työpaikkaa, ellei työtilan vaihto tai etätyö onnistu.
Mielenterveyden ongelmista ei herkästi kerrota työpaikalla, sillä leimautumisen pelko on tänäkin päivänä suuri. Työnantajista noin 50 % uskoo, että kertominen voi johtaa työpaikan tai aseman menettämiseen. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta. Kuntoutujat pitävät tärkeänä, että ammattilaisten lisäksi työtovereiden olisi hyvä olla mukana kuntoutumisprosessissa.