Faktaa ja tutkimusta
Meidän kaikkien osaamista ja työpanosta tarvitaan tulevaisuudessa. Maailma muuttuu koko ajan ja koronavirus aiheutti muutosloikan, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Suuri osa työn kysynnästä ja osaamisen tarpeesta syntyy siitä, että poistuvan työvoiman tilalle on löydettävä jatkajia olemassa oleviin tehtäviin. Tarvitaan myös uudistajia.
Anni Kyröläisen selvitys vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä valmistui kesäkuussa. Hän kertoo, mitä asioita selvityksessä nousi esiin työnantajien näkökulmasta. Epävarmuus vammaisen henkilön suoriutumisesta työssä ja avustamiseen kuluvasta ajasta on usein vielä syy olla palkkaamatta vammaista osaajaa.
Mikään yksittäinen tilastolähde ei kerro, miten vammaiset tai osatyökykyiset työllistyvät tai miten heidän työssäkäyntinsä kehittyy.
Työllistämispalveluiden odotetaan olevan moneksi. Poliittinen tahto on ohjata asiakkaat avoimille työmarkkinoille, mutta arjen todellisuudessa tavoite on usein asiakkaan elämänhallinnan koheneminen. Jos työllistämispalvelua osataan hyödyntää taitavasti, se tuottaa alueelle osaavaa työvoimaa ja lisää asiakkaiden aktiivisuutta.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden edistäminen vaatii palveluiden yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä. Tätä voidaan edistää yhtenäistämällä muun muassa tietojärjestelmiä ja seurantaa valtakunnallisesti. Alueellisesti kannattaa koota toimijoita yhteen ja sopia menettelytavoista. Muun muassa nämä olivat THL:n tutkijoiden johtopäätökset Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa tammikuussa 2019.
Suomessa aloitti vuonna 2016 ensimmäisenä maailmassa työhyvinvointia edistävä SIB-hankekokeilu. Kokeiluun on osallistunut julkisen sektorin neljän asiakasorganisaation yli 1 500 työntekijää.
Hyvin suunniteltuna SIB-mallin käyttö tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden hankkimiseksi, mikä mahdollistaa hyvinvoinnin pitkäjänteisen rakentamisen.
Vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto on SIB (Social Impact Bond) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Julkisen sektorin tueksi kehitettyä rahoitusmallia kokeillaan myös Suomessa. Mistä vaikuttavuusinvestoimisessa on kysymys, ketkä siitä hyötyvät ja miten sitä mitataan? Voisiko osatyökykyisten työllistämistä edistää samalla mallilla?
