Siirry pääsisältöön

Artikkelit

Työllistymisesimerkkejä

12.01.2021

Synnynnäinen lihastauti ei näy päällepäin, mutta aiheuttaa väsymystä. Heini Björk työskenteli vuosia it-alan yrityksessään, kunnes joutui pitämään taukoa työelämästä. Hän opiskelee uutta ammattia. Björk on tyytyväinen, että jaksaa tehdä 40-prosenttista työviikkoa hankesuunnittelijana. – Lääkärienkin on usein vaikea ymmärtää, että 8-tuntiset työpäivät ovat minulle mahdottomuus.


01.06.2020

Kun Karri Meriläinen, 28, sai epilepsiadiagnoosin, hän ei oikein tiennyt, mitä odottaa. Muuttuisiko elämä täysin, vai voisiko hän jatkaa työtään ja matkustella? Hiljalleen pelko on hellittänyt. Sairaus vaatii seurantaa ja lääkitystä, mutta on tuonut myös myönteisen muutoksen elintapoihin.

Epilepsiadiagnoosi muutti työnkuvaa vain vähän

25.05.2020

Vammaisten henkilöiden työhön pääsy on helpottunut Oulussa, kun kaupungin työllistämispalveluiden tukena on ollut Caritas-säätiön Duunista totta -hanke. Yhteistyö eri sektoreiden toimijoiden kesken on keskeinen asia. Esimerkiksi Milla Hankala ja Petri Kokko pääsivät yhteistyön ansiosta avotyötoiminnasta palkalliseen työhön. Tehtävät pysyivät samoina.

Tuttuun paikkaan palkkatyöhön

18.12.2019

Lounasravintola MySauna Helsingissä oli vailla keittiöapulaista ruuhkahetkien tueksi. Henri ”Henkka” Kallio löytyi Vates-säätiön ja Aula-työkotien kannatusyhdistyksen kautta osa-aikaiseksi työntekijäksi työkokeilun kautta. Käytännön suurena apuna työnantaja Risto Tepposelle on ollut kaksi työvalmentajaa. Nyt Kallio on vakinaistettu.

Keittiöapulainen sai paikan – työvalmentaja ja palkkatuki helpottivat rekrytointia

17.12.2019

Ravintolakokkina pitkään toimineella Harri Pynnösellä oli käynyt mielessä oman yrityksen perustaminen, mutta jotenkin hetki ei tuntunut koskaan sopivalta. Vasta kun hän vammautui, suunnitelmat yrittäjyydestä alkoivat konkretisoitua. Nyt hän suorittaa myös töiden ohessa vammaisen yrittäjän ammattitutkintoa.

Yrityshaaveet toteutuivat vammautumisen jälkeen