Työllistymisesimerkkejä
Kun Karri Meriläinen, 28, sai epilepsiadiagnoosin, hän ei oikein tiennyt, mitä odottaa. Muuttuisiko elämä täysin, vai voisiko hän jatkaa työtään ja matkustella? Hiljalleen pelko on hellittänyt. Sairaus vaatii seurantaa ja lääkitystä, mutta on tuonut myös myönteisen muutoksen elintapoihin.
Vammaisten henkilöiden työhön pääsy on helpottunut Oulussa, kun kaupungin työllistämispalveluiden tukena on ollut Caritas-säätiön Duunista totta -hanke. Yhteistyö eri sektoreiden toimijoiden kesken on keskeinen asia. Esimerkiksi Milla Hankala ja Petri Kokko pääsivät yhteistyön ansiosta avotyötoiminnasta palkalliseen työhön. Tehtävät pysyivät samoina.
Meeri Juusola työskentelee nuorten NUOTTI-valmentajana Nuorten Ystävillä. Hän kirjoittaa työnsä sisällöstä, sen iloista ja raskaista puolista. Juusola kokee työllään olevan suurta merkitystä ja tarvetta.
Lounasravintola MySauna Helsingissä oli vailla keittiöapulaista ruuhkahetkien tueksi. Henri ”Henkka” Kallio löytyi Vates-säätiön ja Aula-työkotien kannatusyhdistyksen kautta osa-aikaiseksi työntekijäksi työkokeilun kautta. Käytännön suurena apuna työnantaja Risto Tepposelle on ollut kaksi työvalmentajaa. Nyt Kallio on vakinaistettu.
Ravintolakokkina pitkään toimineella Harri Pynnösellä oli käynyt mielessä oman yrityksen perustaminen, mutta jotenkin hetki ei tuntunut koskaan sopivalta. Vasta kun hän vammautui, suunnitelmat yrittäjyydestä alkoivat konkretisoitua. Nyt hän suorittaa myös töiden ohessa vammaisen yrittäjän ammattitutkintoa.
