Artikkelit

Noin 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Tämä tarkoittaa suurta määrää työikäisiä suomalaisia. Heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman hankaloittavan työelämässä pärjäämistä tai sinne pääsemistä. Pitkäaikaissairauden määritelmä vaihtelee hieman eri lähteitä tarkasteltaessa, mutta oleellista on sairauden kesto ja diagnoosin vaikutus toimintakykyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan pitkäaikaissairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden vuoksi potilas saa säännöllistä hoitoa tai joiden takia hän on terveydenhuollon seurannassa. Määritelmän mukaan pitkäaikaissairaus on myös kestoltaan vähintään yli kuusi kuukautta. Pitkäaikaissairaudet ovat keskenään erilaisia. Osa vaikuttaa hyvin vähän sairastavan arkeen ja toimeentuloon. Toisten sairauksien vaikutukset työ- ja toimintakykyyn ovat niin merkittäviä, että ne vievät mahdollisuuden kerätä ansiotuloja ja toimia omaa koulutusta vastaavassa ammatissa kokonaan.

Mielikuva Parkinsonin taudista ikäihmisten sairautena on yleinen. Todellisuudessa joka kolmas uusista diagnooseista tehdään työikäisille.

Suuri osa pakko-oireista häiriötä (OCD) sairastavista käy töissä. Useimmiten ihminen suoriutuu työstään, vaikka pakkoajatukset vaikuttaisivat keskittymiskykyyn ja aikaa kuluisi vaikkapa sähköpostien tarkistamisrituaaleihin.

Aivoverenvuoto pysäytti Sirpa Jokisen vain sairausloman ajaksi – tällä hetkellä hän tekee kahta osa-aikatyötä ja käynnistelee yrittäjänä omaa jalkahoitolaa. Jokinen sanoo nauttivansa työskentelystä lähellä ihmisiä.

Osan aikaa töissä, väliajat osasairauspäivärahalla – onnistuuko paluu työelämään tällaisen ratkaisun avulla? Siitä kertovat lonkkaleikkauksesta toipuva Auli Turunen sekä hänen lähiesihenkilönsä Jonna Schadewitz-Laakkonen.

Henkilökohtaisten avustajien saaminen on yhä vaikeampaa, ja työntekijäpula vaikuttaa jo vammaisten ihmisten turvallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Monelle ongelma kertautuu edelleen, kun avustajapula heikentää myös mahdollisuuksia työnhakuun tai työssä käymiseen ja haastaa oman jaksamisen. Elina Mäkikunnas on opettajana unelmiensa ammatissa, eikä työpäivästä suoriutuminen aiheuta ongelmia – jaksaminen alkaa olla kortilla vasta työpäivän jälkeen, kun toinen työrupeama avustajakuvioiden selvittelyssä alkaa.

Lääkkeiden huima kehitys on pidentänyt monen MS-potilaan mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. Työn muokkauksista eniten käytössä ovat erilaiset työaikaan liittyvät käytännöt.

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö esiintyy lähes neljällä prosentilla aikuisista ja hoitamattomana voi johtaa vakaviin haasteisiin työelämässä ja opinnoissa.