Siirry pääsisältöön

Artikkelit

Aluepäättäjille

04.04.2022

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.


04.04.2022

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?

Nyt on aika vaikuttaa – työllisyydenhoito murroksessa

04.04.2022

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.

Kaikille yhdenvertainen, parempi työmaailma

04.04.2022

Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.

Soteuudistus – palveluympäristökuvaus Kymenlaaksossa

04.04.2022

Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.


21.03.2022

Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.

Kokemusasiantuntijat edistämässä työkykyohjelman mukaista toimintaa Satakunnassa

21.03.2022

Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.

Yhteinen päämäärä määrittämässä yhteistyötä

16.02.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.


16.02.2022

Julkinen sektori tarvitsee kolmatta sektoria työllisyyden hoidossa. Monen osatyökykyisen työllistyminen olisi mahdotonta ilman järjestöjen apua.

Vaasan työllisyyden ekosysteemi – järjestöjen rooli

16.02.2022

Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.

Kuntakokeiluilla pysyvään malliin – Miten järjestöt voivat valmistautua muutoksiin?

15.02.2022

Salon työllisyydenhoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä nähdään olevan hyvää osaamista erityisesti tukea työllistymiseensä ja arkeensa tarvitsevien työnhakijoiden osalta. Toiminta-avustuksia järjestöille ei enää ole, mutta taloudellisesti mm. velvoitetyöllistettävien edelleen sijoitus ja palkkatuki ovat käytössä.


15.02.2022

Pohjois-Karjalan TE-toimisto on mukana palvelupilotoinneissa. TE-toimiston pilotissa on tehty tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Molemmat tahot ovat kokeneet yhteistyön erinomaiseksi.


15.02.2022

Osana Työkykyohjelmaa osatyökykyisille työnhakijoille suunnattuja TE-palveluja vahvistetaan kahdeksan eri TE- toimiston piloteissa. Pilottialueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Piloteissa keskitytään myös järjestöyhteistyön vahvistamiseen ja ne ovat käynnissä vuoden 2022 loppuun.

TE-palvelupiloteissa kehitetään osatyökykyisten työnhakijoiden palveluita

26.01.2022

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.

Keskustelua ruuasta, hyvinvoinnista ja työllistymisten edellytyksistä

26.01.2022

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa –kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa

18.01.2022

Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärven kolumni työkykypalveluista

Näkyvissä parempia työkykypalveluita

17.01.2022

Työllisyyden eri toimijoiden ja kuntien yhteistyö on tärkeää, jotta työnhakija saa tarvitsemansa ja oikea-aikaiset palvelut. Kolmannella sektorilla on mahdollisuus toimia ketterästi muiden toimijoiden apuna/välissä ja monella järjestöllä on myös tarjota laadukkaita ja tarpeisiin vastaavia työllisyyspalveluita. Yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta ja kykyä kuunnella aktiivisesti toista osapuolta. Oleellista on myös tietää ja tuntea oma toimintaympäristö ja sen monimuotoisuus. Tärkeintä työllisyydenhoidon palvelurakenteiden muutoksissa on, että työnhakijoiden oma ääni ja heidän kokemuksensa saadaan kuuluviin – he ovat oman elämäntilanteensa asiantuntijoita.

Työllisyysverkosto edistämässä Lahden seudun kuntakokeilua

25.02.2021

Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.

Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen joustavoitunut – muutos näkyy myös tilastoissa

29.01.2021

Työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä ovat hallitusohjelmatavoitteita. Tähän liittyen hallitus käynnistää ensi vuoden alussa työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille.


27.01.2021

Järjestöillä on nyt etsikkoaika luoda asema työkyvyn arviointia ja tukemista kokeilevissa hankkeissa. THL:n Jarno Karjalaisen mukaan järjestöillä on merkittävä rooli tiettyjen asiakasryhmien työkyvyn arvioimisessa ja kehittämisessä.

Järjestöillä tärkeä rooli työkykyohjelmassa

12.10.2020

Kun työkyky heikkenee ja siihen tarvitaan apua ja tukea, työntekijän apuna voivat olla luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut. Työn tukena -verkkosivusto on luotu erityisesti työnantajille ja henkilöstön edustajille tiedoksi ja tueksi edistämään työpaikan monimuotoisuutta. Vates-säätiön toteuttaman sivuston sisällön suunnittelussa olivat mukana myös SAK ja Hyvinvointiala HALI ry, ja se toteutettiin Työsuojelurahaston tuella alkuvuodesta 2019.


28.01.2019

Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestötalo, jolla on kolme perustehtävää: järjestöjen keskinäisen yhteistyön edistäminen, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen ja järjestötoiminnan kehittäminen. Yhteisökeskuksessa on vuokralla 12 eri toimijaa, minkä lisäksi noin 150 toimijaa käyttää talon kokoustiloja vuosittain. Tilat ovat kaikkien satakuntalaisten käytössä.

Satakuntalainen yhteistyön rakentamisen resepti

28.01.2019

Hallituksen OTE-kärkihanke on lopuillaan. Vastuuministeriöiden asiantuntijat Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman kertovat, mitä hanke on tuottanut ja miten sen tulokset juurrutetaan uuteen toimintaympäristöön.

Tähtäimessä pysyvä muutos

13.09.2018

Yhteistyömahdollisuuksia arvioidaan TEM:issä syksyllä 2018


11.09.2018

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg näkee myönteisenä puolena sote- ja maakuntauudistusten monissa mutkikkaissakin vaiheissa sen, että eri prosessit on nyt jouduttu palastelemaan paremmin kuin ennen. - Kun puhutaan vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluista, myös järjestöillä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin tuottaa palveluita heille, Lindberg toteaa.

Ei hukata osaamista vaan vaikutetaan yhdessä!

06.03.2018

Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.

Yhdenvertaisuussuunnitelmia aletaan valvoa Lounais-Suomessa - Työpaikkailmoituskin voi olla syrjivä

06.03.2018

Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Asukasyhdistyksestä kasvoi merkittävä työllistäjä

05.03.2018

Pirkanmaalla on meneillään Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Ohjelmajohtaja Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Tampereen Lielahdessa toimiva TITRY ry.

Pirkanmaan työllisyyskokeilu tekee tulosta - kolmas sektori tärkeä työllistämiskumppani

22.02.2018

Tuskin kukaan olisi arvannut, kuinka pitkälle palkitsemisen tie voi johtaa. Vatesin ensimmäinen Esimerkillisen työnantajan palkinto myönnettiin vuonna 1998 pääkaupunkiseudun S-market -ketjulle. Nyt 20 vuotta myöhemmin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Tuetun työllistymisen palvelun kautta Lauttasaaren S-marketeissa jo yli 20 vuotta työskennellyt Pekka Salomaa on saanut työnantajan esityksestä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin.


12.12.2017

Oikeusministeriö on avannut tänään 12.12.2017 syrjintatieto.fi -verkkosivuston, jonne kootaan ajantasaista tutkimus- ja tilastotietoa syrjinnän esiintymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että tuolta sivustolta löytyvät myös työelämässä tapahtuva vammaisuuteen tai terveydentilaan liittyvä syrjintä.

Oikeusministeriön syrjintatieto.fi avattu tänään - mukana myös vammaisuuteen liittyvää syrjintätietoa

01.12.2017

Aspa-säätiö ja Ylöjärven kaupunki ovat yhteistyökumppaneita Osallisuutta osuuskunnista -ESR hankkeessa. Siinä on kehitetty osatyökykyisten ihmisten työelämäosallisuutta valmentamalla osallistujia perustamaan työosuuskunta ja käynnistämään toiminta. Hankkeen tuloksena Ylöjärvellä on käynnistynyt 2016 Osuuskunta Taidokkaat. Osuuskunnan tavoitteena on tarjota jäsenilleen kuntoutumista, työtä ja hyvinvointia. Hanke toimii Ylöjärvellä 2015-2017.

Ylöjärvi tukenut työosuuskunta Taidokkaan perustamista

30.11.2017

Kahdeksas ja viimeinen Party (Parempaa työ- ja toimintakykyä) ESR-hankkeen koulutuspäivä järjestettiin 21.11. Turussa. Hankkeen koulutuskokonaisuudesta on vastannut Työterveyslaitos yhteistyössä Vates-säätiön kanssa. Koulutusten kokonaisuus on rakennettu asiakkaan palvelupolkua mukaillen palveluihin ohjautumisesta palveluiden piiristä palveluista eteenpäin ohjautumiseen.

Parempaa työ- ja toimintakykyä – yhdessä kehittäen! - kooste Turun koulutuspäivästä 21.11.2017

20.10.2017

Raumalainen työpankki Arbeetti Oy toimii Lounais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Toiminnan tavoitteena on löytää työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille.

Työpankki Arbeetti Oy - Tuettua työllistämistä yrityksen kautta

20.10.2017

Tuomas Saloma on CP-vammainen nuori mies, joka ei tyytynyt valtion tarjoamaan eläkeputkeen peruskoulun jälkeen. Sen sijaan hän lähti opiskelemaan graafista alaa Nakkilan käsi- ja taideteolliseen kouluun.

Tuomas Saloma on graafisen alan yrittäjänä Eurajoella

20.10.2017

Porvoossa työllisyydenhoito on selkeästi mukana kaupungin strategiassa. Kolmivuotisen työllisyysohjelman avulla on saatu aikaiseksi tuloksia, vaikka budjetin tiukkuus lyö välillä kapuloita rattaisiin.

Porvoon työllisyysohjelma vaikuttaa - strategia muuttuu toiminnaksi

18.10.2017

Eurajoen kunnanhallitus päätti yksimielisesti 23.5.2017, että hallintokunnat tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 10 prosenttia toimialansa virkojen ja toimien määrästä. Eurajoki ei enää odota, vaan halusi tarttua härkää sarvista kiinni.

Eurajoki etsii kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kunnan sisältä

18.10.2017

Bovallius-Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 sosiaalisena yrityksenä. Alusta lähtien tavoitteena on ollut tarjota työtä ihmisille, joiden on vaikeaa työllistyä syystä tai toisesta. Yritys tuottaa palveluita niin kunnille, yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin.

Yhteiskunnallinen yritys hyvä kumppani kunnalle

17.10.2017

Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.


10.10.2017

Porvoon kaupunki ostaa Sotek-säätiöltä kuntouttavaa työtoimintaa Goodwill-myymälätoimintana. Myymäläpäällikkö Katja Huumo on iloinen, että porvoolaiset ovat ottaneet paikan hyvin vastaan. Goodwill on kierrätysmyymälä, joka haluaa erottautua tavallisesta kirppismyymälästä siten, että tuotteet on esille kirppistä myymälämäisemmin, hinnoittelu on yhtenäistä ja tuotteet tasalaatuisia. Goodwill-myymälöitä on Suomessa jo useita.

Porvoo ostaa kuntouttavaa työtoimintaa Goodwill-toiminnasta

06.10.2017

Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa, johon työtön ohjautuu aktivointisuunnitelman kautta. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa.


27.06.2017

Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.

Job Shadow Day kantaa työnseurantapäivää pidemmälle

27.06.2017

Kristiina Aho: Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteensa, mutta ei erityisen toiveikkaasti maailman tulevaisuuteen. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tietävät, että lisäksi on iso joukko nuoria, jotka eivät suhtaudu toiveikkaasti edes omaan tulevaisuuteensa.

Vierasblogi: Nuoren tulevaisuus ei ole putki eikä polku

17.03.2017

Työntekijä ja työpaikka löytävät varmemmin toisensa, kun viranomaiset, yritykset ja välityömarkkinatoimijat keskustelevat samassa verkostossa.

Verkostossa työllistät paremmin

15.03.2017

Raisa Jäntti aloitti 2000-luvun alussa avotyössä. Vuosien saatossa hän työskenteli pesulassa, päiväkodeissa ja kaupan alalla. Avotöiden jälkeen hän on ollut useamman kerran työharjoittelussa kaupan alalla. Rovaniemen Klubitalo Roihulan työhönvalmentajat ovat auttaneet häntä löytämään työharjoittelupaikat.

Klubitalosta ja hyvästä työnantajayhteistyöstä potkua työnhakuun

14.03.2017

Olen Antti. Asun Helsingissä. Ikäni on 24 vuotta ja olen ollut noin 3 vuotta palkkatukityössä, johon olen kouluttautunut. Opiskelin kiinteistönhoitajan perustutkintolinjaa Kiipulan erityisammattiopistossa. Koulutus kesti 3 vuotta. Sain 11-vuotiaana Aspergerin oireyhtymädiagnoosin, joka on neurologinen poikkeavuus aivojen keskushermostossa.

Minun työelämäni

28.02.2017

Helsingin kaupungissa on jo 20 vuoden ajan pyritty avotyötoiminnan sijaan ohjaamaan asiakkaita tuetun työllistymisen palveluihin. Tämä onkin avannut palkkatyöhön väyliä, joiden myötä asiakkaat saavat kiinnityksen työmarkkinoihin. Asiakkaat ansaitsevat palkkaa ja maksavat veroja sen sijaan, että he nostaisivat eläkettä ja käyttäisivät kalliimpia palveluita. Kaupunki säästää tässä.

Avotyön sijaan palkkatyöhön

27.02.2017

Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet edelläkävijöitä tässä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, standardit, koulutukset ja laadunvarmistusjärjestelmät. Arviointitutkimuksissa on voitu osoittaa toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus. Esimerkiksi psykiatristen sairaalapalveluiden käyttö väheni keskimäärin 75 prosenttia Suomessa vuoden 2009 tutkimuksen mukaan.

Klubitalomenetelmä on tuottava sijoitus rahoittajille

16.12.2015

Osuuskuntia on ollut olemassa kautta aikojen; niiden avulla on työllistetty ihmisiä, järjestetty palveluita, luotu jäsenten etuja puolustavia yrityksiä vastaiskuksi monikansallisille suuryrityksille. Lama-aikoina osuuskuntien suosio on kasvanut, kasvukausina toiminta pienentynyt ja osuuskuntia lakkautettu. Tämä kertoo ihmisen oikeudenmukaisuuden kaipuusta, joka nostaa päätään vaikeina aikoina.

Yhdessä tekeminen vahvistaa - osallisuutta osuuskunnista

10.11.2015

Vantaan Simonkylässä sijaitseva Malminiityn hoivakoti on Suomen ensimmäinen, joka työllistää vammaisia. Asumis- ja toimintakeskuksessa vanhus- ja vammaispalvelut toimivat yhteistyössä.

Hoivakoti vaihtoi ulkoiset tukipalvelut vammaisten palkkaamiseen

27.05.2015

Rauman Seudun Katulähetys uskaltaa kyseenalaistaa toimintaansa, jotta palveluketju välityömarkkinoilla säilyisi lähellä ihmistä. Yhdistys perustettiin vuonna 1985 kohtaamispaikaksi syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.

Palveluketjut lähelle ihmistä