Välityömarkkinat
Järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet niin ideologiset painopisteet kuin talouden suhdanteetkin. Nyt järjestöjä tarvitaan turvaamaan palvelut myös vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleville.
Vuonna 2018 ryhmä luovia nuoria halusi perustaa yrityksen, jossa he voivat tehdä työtään arvojensa mukaisesti. Syntyi yhteiskunnallinen yritys Kreatos Films osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä
Raudaskylän opistolla esteettömyys toteutuu arjessa monin tavoin.
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.
Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.
Toimintamalli on yksi keino osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Mallia valmisteltiin yhteistyössä hallituksen yhteiskunnallisten yritysten strategian ja siihen kuuluvan osaamiskeskuksen kanssa. Mallin lisäksi Ilona-hankkeessa kerätty eurooppalainen vertailuaineisto ja osahankkeissa pilotoidut menetelmät tulevat hyvään käyttöön osaamiskeskuksen toimintaa käynnistettäessä.
Suomessa ei juurikaan tarjota korkeakoulutusta yhteiskunnallisen yrittämisen osalta muuten kuin satunnaisten yksittäisten kurssien muodossa, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarjoama kolmen opintopisteen verkkokurssin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesti yrittäjyydestä. Aiheesta on tosin tehty tutkimusta Aalto yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Yhteiskunnallisten yrittäjyyden koulutusohjelmien tilanne ei ole myöskään kovinkaan paljon parempi muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.
Essi-Maria Heikura, 21, opiskelee liiketalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livessä. Hän oli Vates-säätiössä koulutussopimusjaksolla helmi-maaliskuussa 2021. Aiemmat koulutussopimusjaksot Heikura on suorittanut koulun sisällä mm. aulapalveluissa. Heikuran mielestä työhönvalmentajan tuki opintojen aikana on ollut hyödyllistä.
Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.
Tullin pääjohtaja, selvityshenkilö Hannu Mäkinen luovutti helmikuussa työministeri Tuula Haataiselle selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista. Selvityksen pohjalta Suomeen on päätetty perustaa uusi (liiketoimintaperiaatteella toimiva) välityömarkkinatoimija, Välittäjä oy. Mallin tarkoitus on muodostaa lisää työpaikkoja ja tarjota osatyökykyisille henkilöille tukea työllistymiseen.
Hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena edistää osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymistä. Yksi keino on ns. välityömarkkinoilla työllistämisen Suomen malli. Tässä artikkelissa esitellään Vatesin näkemyksiä siitä, mitä piirteitä naapurimaan mallista voisi soveltaa Suomessa.
Työllistymisessä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluille esitetään monia perusteita. Työllisyysasteen noston ja kestävän talouden kaltaiset perusteet johtavat usein kannustimien sijasta harkitsemaan erilaisten taloudellisten sanktioiden ja kannustimien käyttämistä. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden työelämälle ja työnantajille tuottaman hyödyn näkökulmasta korostuu myös se hyvin erilaisten toimintamallien ja menetelmien kirjo, joilla tavoitteisiin voidaan kurkotella.
Verkostojen koordinointi ja erilaisissa verkostoissa aktiivisesti toimiminen on korostunut vuosi vuodelta yhä enemmän Vatesin kehittämistoiminnassa. Tämä näkyy yhtä lailla henkilökohtaisissa kontakteissa, eri ammattilaisten yhteen saattamisessa kuin eri organisaatioiden kesken.
Livokas ry on loistava esimerkki siitä, että myös kyläyhdistys voi toimia työllistäjänä. Yhdistys oli hankkeessa, jossa kehitettiin palkittu ryhmätyöllistämisen toimintamalli. Mallissa kyläyhdistykset työllistävät paikallisia pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg näkee myönteisenä puolena sote- ja maakuntauudistusten monissa mutkikkaissakin vaiheissa sen, että eri prosessit on nyt jouduttu palastelemaan paremmin kuin ennen. - Kun puhutaan vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluista, myös järjestöillä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin tuottaa palveluita heille, Lindberg toteaa.
Buustin asiakkaat Etelä-Pohjanmaalla saavat tarvitsemiaan palveluita asumispalveluista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta aina työllisyyspalveluihin asti.
Robert Arnkil kirjoittaa kansainvälisistä malleista työvoimapalveluiden toteuttamisessa. Hän arvelee, että Suomelle tulee suuria osaamisen ja markkinamallien haasteita, jos päädytään käyttämään laajoja markkinoita.
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.
Pirkanmaalla on meneillään Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Ohjelmajohtaja Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Tampereen Lielahdessa toimiva TITRY ry.
Iso-Britannian-opintomatkan tavoitteena oli luoda katsaus kansainvälisiin sosiaalisen työllistämisen toimintamalleihin ja käytäntöihin, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia.
Raumalainen työpankki Arbeetti Oy toimii Lounais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Toiminnan tavoitteena on löytää työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille.
Porvoossa työllisyydenhoito on selkeästi mukana kaupungin strategiassa. Kolmivuotisen työllisyysohjelman avulla on saatu aikaiseksi tuloksia, vaikka budjetin tiukkuus lyö välillä kapuloita rattaisiin.
Bovallius-Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 sosiaalisena yrityksenä. Alusta lähtien tavoitteena on ollut tarjota työtä ihmisille, joiden on vaikeaa työllistyä syystä tai toisesta. Yritys tuottaa palveluita niin kunnille, yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin.
Työntekijä ja työpaikka löytävät varmemmin toisensa, kun viranomaiset, yritykset ja välityömarkkinatoimijat keskustelevat samassa verkostossa.
Savoset monipalvelukeskus: Palvelujen tuotteistaminen edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Laptuote-säätiö: Myynnin osaamisesta hyötyä työhönvalmennuksessa.
Siivouspalvelu Sitruuna on 16 henkilöä työllistävä yritys, joka rekrytoi monen muun yrityksen tapaan ”hyviä tyyppejä”, kuten lievästi kehitysvammaisen Jaana Kääriäisen.
Työhönvalmentaja ottaa kopin työnhakijasta ja saattaa hänet eteenpäin työelämään. Näin kuvailee Laptuotteen työhönvalmentajapalvelua Jorma Eronen, joka työskentelee huoltotoimen johtajana Kiinteistöhuolto Lyijysellä. Eronen kollegoineen on käyttänyt työhönvalmentajapalvelua useammankin työntekijän palkkaamisessa.
Osuuskuntia on ollut olemassa kautta aikojen; niiden avulla on työllistetty ihmisiä, järjestetty palveluita, luotu jäsenten etuja puolustavia yrityksiä vastaiskuksi monikansallisille suuryrityksille. Lama-aikoina osuuskuntien suosio on kasvanut, kasvukausina toiminta pienentynyt ja osuuskuntia lakkautettu. Tämä kertoo ihmisen oikeudenmukaisuuden kaipuusta, joka nostaa päätään vaikeina aikoina.
Valtakunnalliset välityömarkkinatoimijat päättivät viime syksynä, että nyt on aika yhdistää voimat kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Ajankohta on tärkeä jo senkin takia, etteivät välityömarkkinat jäisi omaksi saarekkeekseen työelämän kehittämisessä.
Rauman Seudun Katulähetys uskaltaa kyseenalaistaa toimintaansa, jotta palveluketju välityömarkkinoilla säilyisi lähellä ihmistä. Yhdistys perustettiin vuonna 1985 kohtaamispaikaksi syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.
Suomessa Punaisen Ristin kierrätystoiminta on kehittynyt strategisesti tärkeäksi työllistämistoiminnaksi. Kontin vahvuuksia ovat volyymi, tuotteistus ja kehittymisen halu.
Kun Kotkassa avattiin Suomen ensimmäinen Goodwill-kierrätysmyymälä, tuli Sotek-säätiöstä samalla maamme ensimmäinen suomalainen välityömarkkinoiden työllistämisyksikkö, joka pyörittää osaa toiminnastaan franchising-pohjalta
