Työkyvyn arvioinnissa huomio aiempiin kokemuksiin ja yksilölliseen tukeen
25.01.2021
Työkyvyn arviointia tehdään kolmannella sektorilla oikeissa työympäristöissä. Autismisäätiön asiantuntijat Marko Lahti, Satu Harjunpää ja Anne Marttinen kertoivat työkyvyn arviointiin liittyvistä kokemuksistaan. Marttisella ja Harjunpäällä on kymmenen vuoden kokemus työhönvalmennustyöstä eri palveluntuottajille.
Autismisäätiö on palveluntuottaja, jonka tavoitteena on tuottaa tarvelähtöisiä palveluita, jotta autismikirjon henkilöt voivat elää toimintarajoitteista huolimatta rikasta elämää. Säätiössä on perustamisesta lähtien edistetty autismikirjon henkilöiden työllistymistä.
Tavoitteiden asettaminen vaatii työkyvyn kuvaamista
– Työllistymispolkuja pohditaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja myös sitä, miten rajoitteet vaikuttaisivat mahdollisimman vähän. Toiminnan tulee olla asiakkaalle aina tavoitteellista. Jotta tavoitteita voidaan asettaa, täytyy kuvata ihmisten työ- ja toimintakykyä. Työllistyminen on se, mihin tähdätään, Marko Lahti toteaa.
Autismikirjon henkilöille voi olla epäselvää, miksi työllistymisessä on haasteita. Viralliset diagnoosit ja aiemmat kirjaukset voivat rajoittaa työllistymismahdollisuuksia tai lääkärin tekemä työkyvyn arvio ei vastaa todellisuutta.
– Asiakkaalla oli aistiyliherkkyyden vuoksi erittäin herkkä kuulo, mutta häntä kiinnosti tehdä töitä lasten kanssa. Lähdimme kokeilemaan, olisiko työskentely mahdollista päiväkotiympäristössä. Työkokeilun jälkeen hänet palkattiin avustajaksi päiväkotiin, Satu Harjunpää kertoo.
Työkyvyn arvioinnissa hyödynnetään aikaisempia työkokemuksia ja työkokeiluja. Kokemuksia analysoidaan pala palalta, käydään läpi onnistumiset ja haasteet.
Analyysissa huomioidaan työaika, työympäristö, tehtävät, osaaminen, arjenhallinta, elämäntilanne ja onko käytössä ollut työvalmentajan tukea. Lisäksi hyödynnetään erilaisia itsearviointeja ja testejä, jotka valitaan tilanteen mukaan täydentämään arviointia.
– Kuuntelemme asiakkaita ja sitä, miten he itse arvioivat omia voimavarojaan, osaamistaan ja vahvuuksiaan, Harjunpää jatkaa.
– Tätä tietoa hyödynnetään työnhaussa ja työllistymisessä. Se voi tarkoittaa myös ihan uusien alojen ja asioiden kokeilemista, Anne Marttinen kertoo.
– Tärkeintä on, että asiakkaalla on motivaatio työllistymiseen. Tämän jälkeen vuorossa on työkokeilu oikeassa työympäristössä. Samalla pohditaan, mitä muutoksia pitäisi tehdä tulevaisuutta ajatellen, ja mitä se voi vaatia henkilöltä itseltään, Harjunpää ja Marttinen kuvailevat.
Työpaikkojen ympäristötekijät ja pitkäjänteinen sekä työntekijälle että työnantajalle annettava tuki ovat tärkeitä autismikirjon asiakkaiden työllistymisessä. Koska asiakkaiden vaikeudet näyttäytyvät monialaisesti, tarvitaan laaja-alaista, mutta yksilöllistä tukea. Kykyä työllistyä ja tehdä työtä arvioidaan jatkuvasti tapaamisilla niin asiakkaan kuin työnantajan kanssa ja muutoksia tehdään näiden arviointien perusteella. Tällöin työ pystytään sovittamaan yhteen työntekijän ja työpaikan välillä.
Testit ja koulutus eivät aina vastaa todellisuutta
Työkykyä mittaavien testien tulokset eivät aina kerro, miten työntekijä tulee pärjäämään työpaikalla.
– Usein tulee tilanteita, että henkilö ei pärjää oman alansa työelämän vaatimuksissa mukana. Työnopeus voi esimerkiksi olla liian hidas ja voimavarojen arviointi todellisuutta optimistisempi. Ennen monen vuoden opintoja olisikin hyvä saada kokemuksia konkreettisista työympäristöistä, jotta saadaan käsitys siitä, kannattaako alalle lähteä opiskelemaan, Anne Marttinen pohtii.
– Monilla taidot ovat ok, mutta työllistymiseen voi vaikuttaa moni muu asia jopa enemmän kuin itse taidot, esimerkiksi arjen hallinta ja kyky strukturoida uusi arki työllistymisen myötä. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan usein laaja-alaisempaa tukea, Lahti täydentää.
Työkyvyn arviointi vaatii laajaa osaamista työhönvalmentajalta
Työhönvalmentajan tehtävä on valaa uskoa ja rohkaista, että asiakas voi olla työkykyinen johonkin työhön. Joskus voi kestää kauemmin löytää oikea polku. Toivoa ei pidä menettää. Lisäksi työhönvalmentajan täytyy osata räätälöidä ja uudelleen organisoida töitä sekä laatia työohjeita.
– Työhönvalmentajalla pitää olla tietynlaista osaamista, kokemusta ja verkostoja. Lisäksi tarvitaan sinnikkyyttä ja avarakatseisuutta. Mitä enemmän työhönvalmentajalla tai työkykykoordinaattorilla on kokemusta erilaisista töistä, työelämästä ja työsuhteista, sitä parempi. Erityisen tärkeää on palveluverkoston, tukien ja lakien tunteminen. Pitää myös ymmärtää työnantajien näkemyksiä. Työn muotoilussa työnantajat voisivat hyödyntää työhönvalmentajien ammattitaitoa enemmänkin, Harjunpää, Marttinen ja Lahti kiteyttävät.
-------------------
Autismisäätiö
Autismisäätiö on vuonna 1998 omaisten perustama voittoa tavoittelematon säätiö. Kohderyhmään kuuluvat autismikirjon henkilöt, joille säätiö tuottaa valtakunnallisesti palveluita asumiseen, opiskeluun, työhön ja kuntoutukseen sekä tarjoaa valmennuspalveluita.
Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä - Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!