Yhteinen päämäärä määrittämässä yhteistyötä
21.03.2022
Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuva: iStock
Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.
Työkyky käyttöön -hanke on ottanut kolmannen sektorin aktiivisesti mukaan toimintaansa.
– Olemme ajatelleet, että tässä yhteistyössä on tavallaan kolme osa-aluetta: ohjausryhmätyöskentely, työllistymispolkujen mallintaminen ja konkreettinen työ osatyökykyisten työnhakijoiden kanssa, hankepäällikkö Pia-Leena Salo kertoo.
Hankkeen ohjausryhmässä on ollut yhteensä kolmen eri yhdistyksen edustus, joista kaksi edusti eri vammaryhmiä.
– Vammaisyhdistyksen edustaja on pitänyt asiantuntijapuheenvuoron ohjausryhmälle ja tuonut asiakasnäkökulmaa esille. Keskusteluissa on tullut esille paljon sellaisia asioita, joita emme aiemmin olleet tulleet ajatelleeksi. Olemme myös yhdessä pohtineet sitä, millä tavoin järjestöyhteistyötä olisi hyvä tehdä, Salo lisää.
Yhdistykset mukaan mallintamaan työllistymisen polkuja
Hankkeessa mallinnetaan erilaisia työllistymisen polkuja ja pohditaan, miten erilaiset rakenteet luodaan polun varrelle.
– Kolmannella sektorilla on iso rooli työllistymisen polun varrella. Ensi vuonna on tarkoitus yhdessä järjestöjen kanssa mallintaa, mihin kohtiin yhdistykset sijoittuvat polkujen varrella, Salo kuvailee.
Hän korostaa vielä järjestöjen tärkeää roolia työllisyydenhoidon kentällä. Järjestöt toimivat usein matalan kynnyksen ponnahduslautoina kohti työelämää.
Asiakkaiden ohjausta puolin ja toisin
Asiakkaita on ohjattu yhdistyksistä hankkeeseen sekä myös toisinpäin.
– Hankkeestamme on työllistetty kaksi henkilöä palkkatuella Kemijärvelle kyläyhdistyksiin. Rovaniemen Neuvokkaaseen on työllistynyt yksi henkilö ja vastaavasti Neuvokkaan järjestötyöllistymiseen keskittyneestä JOKOS-hankkeesta yksi asiakas on ohjattu meidän hankkeeseemme.
– Olen pitänyt tärkeänä myös yhdistysten muun toiminnan mainostamista. Olemme esimerkiksi mainostaneet Lapin Muistiyhdistyksen luentoja hankkeen väelle.
Järjestöt tuntevat asiakkaat
– Järjestöyhteistyössä idea on se, että asiakkaat ja heidän tarpeensa tunnetaan. Yhdistyksissä on tosi paljon sellaista tietoa, mitä ei välttämättä ole muualla ja tietoa siitä, mitä jokin vamma tai sairaus voi tarkoittaa työn kannalta.
Toisena tärkeänä asiana Salo nostaa esille järjestöjen matalan kynnyksen työpaikat. Järjestötoiminnan kautta esimerkiksi henkilö, joka on pitkään ollut pois työmarkkinoilta, pääsee työelämään sisälle.
Hän kehottaakin ottamaan avoimin mielin yhteyttä kolmannen sektorin toimijoihin.
– Yhteistyössä on voimaa. Kun tehdään yhdessä, saadaan paras lopputulos. Meillä on tässä sama päämäärä, joten yhteistyömahdollisuuksia kannattaa aidosti selvitellä. Tämmöisiä asioita, mitä me teemme, ei voi kukaan tehdä yksin.
Työkyky käyttöön -hanke
Hallinnoija: Rovaniemen kaupunki/Työllisyyspalvelut
Toiminta-alueena Rovaniemi ja Kemijärvi
Tavoitteina mm. vahvistaa osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä sekä työhön pääsyä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa osatyökykyisten tarpeista palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi.
Tähän mennessä hankkeessa ollut mukana 64 valmentautujaa, joista 17 työllistynyttä henkilöä. Työllisyyskerroin 0,27
Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!