Asukasyhdistyksestä kasvoi merkittävä työllistäjä

06.03.2018

Teksti: Tiina Jäppinen
Kuvat: Lintulammen asukasyhdistys
Kaupunkikuva: Kati Savela

Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Oulun kaupungilla ja asukasyhdistyksellä on koulutusyhteistyösopimukset mm. kodinhoidon avustavien töiden ja vammaisavustuksien tekemiseen. Nerokasta on se, että yhteistyökuvion ansiosta yhdistys on tarjonnut yli 300 oppisopimuspaikkaa ammatteihin, joihin alueella on ollut vaikea saada työvoimaa.

Oulun kaupunki on tukenut yhdistyksen toimintaa eri tavoin. Samalla asukasyhdistys tuo alueelle myös taloudellista lisäresurssia, sillä matalan kynnyksen perustoimintaa rahoittaa STEA ja palkkatukea sekä työllisyyshankkeita puolestaan TE-hallinto.

– Toiminnan tarpeet ovat nousseet arjesta, kertoo yhdistyksen toiminnanohjaaja Joni Meriläinen, joka tuli taloon vuonna 2007.

– Yhdistykseen kuuluu edelleen noin 200 henkilöjäsentä. Toiminta on laajentunut ja asukastupa on nykyisin avoinna kaikille vauvasta vaariin maanantaista perjantaihin ja lisäksi joka toinen lauantai kokoontuu lauantaikerho, kertoo Meriläinen.

Joni Meriläinen ja Taina Vainionpää ovat kulkeneet pitkän matkan asukasyhdistyksen toiminnan kehittämisessä mukana.

Asukastuvasta työelämään

Oululaisessa Lintulammen asukasyhdistyksen olohuoneessa on sallittu asiaton oleskelu. On iltapäivä ja lounasaika ohi, mutta ikkunan edessä on tarjolla kahvia ja mustikkapiirasta. Salissa istuu muutama asiakas, jotka juttelevat tai lukevat lehtiä.

Höyhtyän talossa on leppoisa tunnelma. Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Yhdistyksen toiminnassa saa palkkaa noin 100 henkilöä ja vuosittain yhdistyksen toiminnassa kirjataan 35 000 kontaktia.

Asukastalon matalan kynnyksen palveluiden lisäksi yhdistys järjestää koululaisten iltapäiväkerhoa, vammaispalveluita, kuntouttavaa työtoimintaa ja kodin avustavia töitä. Yhdistyksen sadasta työntekijästä 15 saa palkkatukea, 70 on oppisopimuksessa ja 15 toimii hallinnossa ja ohjaustehtävissä.

Lintulammen asukasyhdistyksen toiminta on paitsi matalan kynnyksen palveluita myös hyvin työpainotteista. Palkallisen työn tai oppisopimuksen lisäksi ihmisiä on työkokeilussa.

Oppisopimuksen kautta ammattiin

Asukasyhdistyksessä on ollut jo aiemmin yksittäisiä oppisopimustyöntekijöitä, mutta koulutustoiminta laajeni, kun Lintulammen asukasyhdistyksen ensimmäinen ryhmämuotoinen oppisopimuskoulutus pyörähti käyntiin vuonna 2003.

– Silloin oppisopimuskoulutus aloitettiin laitoshuoltajilla, kertoo useita työllisyyshankkeita vetänyt Taina Vainionpää. Hän tuli talon toimintaan mukaan ensin sosionomiopintoihin kuuluvaan harjoitteluun 1999 ja projektinvetäjäksi vanhuspuolelle vuonna 2000.

– Kun vammaispalvelulaki uudistui 2009, henkilökohtaisen avun tarve lisääntyi. Huomasimme, että meidän opiskelijoita tarvitaan apukäsiksi sosiaalipalveluihin. Tarve ammattitaitoisille avustajille kasvoi ja aloimme kouluttaa työntekijöitä alalle, jossa työllisyysnäkymät olivat erinomaiset, kertoo Vainionpää.

Tähän tarpeeseen vastasi Lintulammen yhdistyksen Minun elämäni -hanke, jonka aikana 160 vammaista henkilöä sai henkilökohtaista apua. Sen jälkeen alkoi Eväitä elämään -hanke (2014–2017).

– Hankkeesta on saatu vammaispalvelualalle hyviä kouluttautuneita avustajia vammaistyöhön, kertoo projektipäällikkö Vainionpää.

Oppisopimuskoulutus on hyvin käytännönläheistä. Siinä ei olla pelkästään työssä oppimassa, vaan tehdään oikeita töitä. Lintulammen asukasyhdistyksellä on ollut koko ajan vahva tahto saada asiakkaita kohti työelämää. Kun esimerkiksi koti- hoidon avustavista tehtävistä ei löytynyt sopivaa ammattitutkintoa, yhdistys alkoi kehittää sellaista. Yhteistyössä Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa syntyikin Suomeen uusi tutkinto nimeltään Kotityöpalveluiden ammattitutkinto.

Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Asiakkaat ohjautuvat Lintulammen asukasyhdistykselle useaa eri reittiä, kuten Oulun kaupungin palveluohjausyksikön kautta.

– Kaupungin kotihoidon asiakkaat eivät ole meillä kirjoilla, vaan kotihoidon tiimi tilaa meiltä apua. Heidän lisäksi palvelujemme piirissä on noin 40 mielenterveys- kuntoutujaa, noin 10 perhettä ja vammaisasiakkaita yli 120. Viimeksi mainittu ryhmä kasvaa koko ajan. Nämä asiakkaat ohjautuvat meille kunnan sosiaalityöntekijöiden kautta, kertoo Taina Vainionpää.

– Oulun kaupungin lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat TE-palvelut, Oulun Palvelualan Opisto, Oulun Seudun Ammattiopiston oppisopimusyksikkö ja Oulun ammattikorkeakoulu sekä Oulun vammaisneuvosto ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry sekä paljon muita, listaa Vainionpää.

Vainionpään mukaan yritykset eivät koe oppisopimuskoulutusta kilpailevana toimintana, koska pitkäaikaistyötöntä ei ole taloudellisesti kannattavaa kouluttaa henkilökohtaiseen avustamiseen.

Yhdistyksen hallituksessa on ollut aina henkilöitä, jotka ovat tienneet, keihin kannattaa milloinkin olla yhteydessä.

Kaupunki säästää

Lintulammen asukasyhdistyksen toiminta rahoitetaan eri lähteistä.

– Matalan kynnyksen toimintaan saamme vuosittain STEA:n avustusta reilut 100 000 euroa. Lisäksi olemme saaneet työvoimapoliittista hankerahaa. Oulun kaupunki myöntää meille 12,5 prosenttia hankkeiden toiminnan kuluista ns. hallinnollista rahaa. Hallitus toimii vapaaehtoisvoimin ja lisäksi eri tapahtumissa meitä auttavat vapaaehtoiset, tiivistää toiminnanohjaaja Joni Meriläinen.

Lintulammen asukasyhdistyksessä uskotaan, että Oulun kaupunki on säästänyt paljon tukemalla heidän työtään.

– Kaupunki tietää ja ymmärtää toimintamme merkityksen. Tarjoamme myös sellaisia palveluja ja tukea, joita kaupunki ei pysty tuottamaan, jatkaa Meriläinen.

Hän kiittää Oulun kaupunkia siitä, että ongelmiin on pyritty löytämään yhdessä ratkaisuja. Esimerkiksi kun TE-hallinnon maksamat palkkatuet loppuivat, kaupunki alkoi maksaa yli 1 000 päivää työttömänä olleista normaalin 350 euron kuntalisän si jaan yhteensä 700 euroa kuussa palkkatuella työllistetyistä.

– Toimintamme vapauttaa kaupungin resursseja vaativimmille asiakkaille. Säästöjä tulee myös siitä, että työllistämme pitkään työttöminä olleita, otamme heitä kuntouttavaan työtoimintaan ja koulutamme eteen- päin, kertoo asukasyhdistyksen kuntouttavan työn ohjaaja Hilkka Korhonen.

Matalan kynnyksen paikkana teemme paljon myös sellaista työtä, mitä emme laskuta kaupungilta. Mikä olisi meidän asiakkaiden tarina ilman täältä saatua tukea? Mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin asiakkaat olisivat joutuneet tukeutumaan ilman yhdistyksen tukea? pohtii Vainionpää.

– Me pystymme tarjoamaan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien henkilökohtaisessa kotihoidon avustamisessa normaalia kodinhoidon työtä pidemmän ajan. Silloin jää aikaa myös keskustella kuntoutujan kanssa, painottaa yhdistyksen projektipäällikkö Taru Pernu yhdistyksen Hyvinvointia kotiin -hankkeesta.

Asukasyhdistyksen toiminnanohjaaja Meriläinen kysyy, kuka sitten hoitaa vaikeimmin työllistyvien asiat, jos työvoima- poliittiset hankkeet ja avustukset loppuvat. Tulipa tehtävä sitten kunnille tai maakunnille, olennaista on alueellinen yhteistyö, mistä Lintulammen asukasyhdistyksen tapaiset toimijat ovat valmiita ottamaan koppia.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt Käyttöön -lehdessä 1/2018.