Siirry pääsisältöön

Haaveissa työ osana elämää

02.01.2023

Teksti: Emma Turunen
Kuvat: Viivi Liikkanen

Tietokoneen äärellä kaksi naista, taustalla näkyy iso näyttö. Ammattiopisto Liven toisen vuoden opiskelija ja paraurheilija Vilma Bergille (19) työelämä tuntuu vielä kaukaiselta. Tällä hetkellä hän haluaa keskittyä kodinhuoltoalan opintoihinsa sekä urheiluun ja antaa suunnitelmilleen tilaa muovautua.

Bergin tavoitteena on vakiinnuttaa paikka aikuisten maajoukkueessa, ja lisäksi hän tähtää vuonna 2023 Pariisissa järjestettäviin aikuisten MM-kilpailuihin sekä vuoden 2024 Pariisin paralympialaisiin. Hänen lajinsa ovat 100 metrin ja 400 metrin juoksu sekä pituushyppy.

Ystäviensä kanssa Berg on puhunut tulevaisuuden työhaaveistaan, joissa siintävät tehtävät lasten parissa. Hän tunnistaa itselleen luontevimmaksi työnhaun tavaksi suoran yhteydenoton tai vierailun kiinnostavalla työpaikalla. Hän hakikin ensimmäiseen työssäoppimispaikkaansa päiväkotiin itse soittamalla. Berg on myös päässyt harjoittelemaan työelämän digitaitoja Digisti-hankkeessa osana opintojaan. Erityisen hyödylliseksi hän koki hankkeessa videohaastatteluprojektin.

Digitaaliset apuvälineet ovat Bergille tuttuja, ja hän osasi itse pyytää niitä heti opintojen alkuvaiheessa. Berg kokeekin, että Livessä erilaiset tavat oppia huomioidaan hyvin ja ilmapiiri on välittävä.

– Työvalmentaja on auttanut mua esimerkiksi kesätyönhaussa. Ja luokassa kysellään usein, miten menee.

Berg kokee oppilaitoksen tukeneen häntä urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa. Koulun tarjoama jousto ja mahdollisuus urheilla ovat hänelle tärkeitä arjessa ja opinnoissa jaksamisen kannalta. Hän uskoo saavansa urheilutaustastaan eväitä myös työelämään, ja toivoo tulevalta työltään vaihtelevuutta sekä rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

– Että työ on osa elämää, mutta se ei oo pelkkää työelämää. Toivon, että pystyn tämän ammatin ja urheilun jotenkin yhdistämään. En ole vielä miettinyt, miten. Se ois se mun unelma, Berg pohtii.

Livestä Berg on saanut mukaansa erityisesti kokemuksen siitä, että askarruttavista asioista kannattaa keskustella muiden kanssa, ja apua voi pyytää.

Työnantajille hänen viestinsä on, että nuoret toivovat kokeneempien työntekijöiden ottavan aidosti aikaa uuden työntekijän perehdyttämiseen sekä antavan perehtyjälle mahdollisuuden uuden työpaikan toimintatapojen oppimiseen. Ensimmäisessä harjoittelupaikassaan hän itse saikin jo kokemuksen hyvästä perehdytyksestä.

– Siellä oli yksi työkaveri, joka aina tuli neuvomaan mua, että tuolla se on ja kyllä sä osaat ton. Hän oli tosi mukava ja otti mut aina opastukseensa, jos en jotain tiennyt, hän hymyilee.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen).

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!