Hakalan tilalla Green Care on asukkaiden arkea - Osallistavaa toimintaa ja vertaisvalmennusta

07.06.2019

Teksti ja kuvat: Kati Savela

Eteva kuntayhtymän Hakalan tilalla Orimattilassa 15 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä osallistuu maatilan töihin kykyjensä mukaan. Luontolähtöinen toiminta on todistetusti suunnitelmallista, sillä sekä Hakalan tila että Hakamaan tila Nastolassa saivat viime marraskuussa Green Care - LuontoHoiva -laatumerkin. Sen saadakseen on kuvattava toiminta ja esimerkiksi se, miten se tukee asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. LuontoHoiva-laatumerkin voi saada vain julkisen sektorin järjestämisvastuulla oleva sosiaali- ja terveysalan luontoon tukeutuva palvelu.

Hakalan tilalla pienen hetken vietettyään on helppo päätellä, mikä on tämän päivän kohokohta. Illan sählyturnausta odotellaan kovasti, ja voitto on mielessä. Keskiviikko onkin hakalalaisille perinteinen liikuntapäivä.

Eteva kuntayhtymän Hakalan tila on asumisen ja päiväaikaisen toiminnan yksikkö. Siellä asuu ja on työtoiminnassa 15 henkilöä. Lisäksi tilalla työskentelee Etevan palkkatyössä kaksi apumiestä. Asukkaat ovat kehitysvammaisia tai muuten erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä.

Hakalan tila jäi Orimattilan kunnalle, kun sen omistajat kuolivat 1980-luvulla. Kunta siirsi tilan Uudenmaan erityishuoltopiirin käyttöön kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden järjestämiseksi. Nykyinen maatilatoiminta alkoi vuonna 2012. Aiemmin siellä oli toimintakeskus, asuntola ja perhehoitoyksikkö.

– Kaikki asiakkaat osallistuvat päiväaikaiseen toimintaan. Työntekijät puolestaan osallistuvat sekä ohjaukseen että asumisen tukeen, vaikka heillä olisi päävastuu esimerkiksi jostain ohjauksen ryhmästä. Toiminta on osallistavaa ja yhteisöllistä, vastaava ohjaaja Anne Nieminen-Lehto kertoo toiminnan periaatteista.

Kahden tilan toimintaa on rakennettu rinta rinnan, mutta ei samanlaiseksi. Hakamaan tilalla Nastolassa on 20 asukaspaikkaa ja lisäksi muutama tilan ulkopuolelta töissä käyvä asiakas.

Laatumerkki pitkäjänteisestä kehittämistyöstä

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care -tyyppinen eli luontoavusteinen toiminta aloitettiin Hakalan tilalla vuonna 2012, jolloin työntekijät alkoivat hankkia tietoa siitä, mitä Green Care käytännössä on.

– Samalla mietittiin, mihin suuntaan tilaa haluttaisiin kehittää. Muutama ohjaaja on opiskellut toiminnan perusteet ja koulutusta on annettu tilallakin.

Loppuvuonna 2018 molemmat tilat saivat Green Care - LuontoHoiva-laatumerkin. Sen saadakseen julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan toimijan pitää kuvata, mitä toimintaa tilalla on ja mihin vaikutuksiin sillä pyritään, millaista koulutusta henkilökunta on saanut ja miten toiminta täyttää kestävän kehityksen mittarit. Laatumerkki on voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen se täytyy päivittää, jos haluaa sen pitää. Tällöin kerrotaan siitä, mitä uudistuksia toimintaan on tehty. LuontoHoiva-toimintaan kuuluu myös omavalvontasuunnitelma.

Anne Nieminen-Lehdon mukaan Suomessa ei ole kovin monta muuta tilaa, joka olisi saanut LuontoHoiva-laatumerkin.

Merkin myöntäjän Green Care Finlandin mukaan merkki on tae siitä, että toimija on vastuullinen ja laadukas palveluntuottaja.

Eläimet motivoivat päivärytmiin

Teuvo Rytkönen hoitaa hevosiaKun Hakalaan tai Hakamaalle on tulossa uusi asiakas, hän tulee aluksi tutustumaan paikkaan. Läheskään kaikilla ei ole käsitystä siitä, mitä maatilalla asuminen ja toimiminen tarkoittaa. Varsinaisten maatilan hoitoon liittyvien tehtävien lisäksi työtoimintaa on pesulassa, keittiössä ja siivouksen parissa. Tehtävät suunnitellaan sen mukaan, millainen asiakkaan tausta on. Osalla on peliriippuvuutta, mielenterveysongelmia tai ADHD.

Monella on vuorokausirytmi sekaisin, ja sen korjaaminen on ensimmäinen tavoite. Hakalan asiakkaat tulevat lapsuudenkodeista, kuntoutusyksiköistä, lastenkodeista. Jokainen kohdataan yksilökeskeisesti ja jokaiselle etsitään omaa toimintakykyä vastaavia töitä. Kaikki osallistuvat yhteisökokouksiin, joissa maatilojen tulevaa toimintaa suunnitellaan.

– Useilla eläimet on se juttu, joka heidät saa nousemaan aamulla sängystä. Pikkuhiljaa innostus muuhunkin kasvaa, kun rytmi korjaantuu, Nieminen-Lehto kertoo.

Eläinten ja kasvienkaan hoidosta ei voi pitää taukoa. Sitä kautta hakalalaiset oppivat ottamaan vastuuta ja sitoutumaan tehtäviinsä.

Työvalmentajia yhteensä kolme

Hakalassa on yksi, Hakamaan tilalla kaksi työvalmentajaa. Työvalmentaja Johanna Kälviä on ollut Hakalassa kuusi vuotta. Muun muassa lomittajana toiminut Kälviä vastaa ulkotyöryhmästä, jossa hänellä on neljä asiakasta. Hänellä on apuohjaajana Jouko, joka toimii vertaisvalmentajana.

Kälviä suoritti työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon erikoisammattitutkinnon hiljattain Koulutuskeskus Salpauksessa. Työvalmentaja hallitsee esimerkiksi vammaispalveluiden asiakkaiden työllistymisen eri vaiheiden menetelmät.

Työvalmennuksessa asiakkaan kanssa mietitään työllistymisen polkua hänen toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.

– Täällä asumista ja toimimista tuodaan asiakkaillemme esiin elämäntapana. Ei me korosteta, että tämä on nyt sitä Green Care -toimintaa. Kaikki tehtävät kuuluvat tilan normaaliin elämään ja ovat tavallisia maatilan töitä, Kälviä hymyilee.

– Mielestämme myös osallistava päiväaikainen toiminta on tavallaan työvalmennusta, siinä harjoitellaan työelämässäkin tarvittavia taitoja, Nieminen-Lehto sanoo.

Vertaistuki osa päivien kulkua

Hakalan pihapiirissä kulkiessaan voi tosiaan kuulla hevosten hirnuntaa ja käydä tervehtimässä Onni-vuohta tai lampaita. Alpakoita, kanoja, kaneja ja kissojakin pääsee näkemään. Eläimet ovat monelle motivaation ja vuorovaikutuksen lähteitä. Niiden kanssa voi harjoitella kommunikaatiotaitoja.

– Työnteko ja kommunikointi rauhoittavat ihmistä, ne ovat välttämättömyys meidänkin asiakkaillemme.Mikko Taimo istuttaa pelargonioita.

Yhdellä laidalla pihaa on puutarha, joka odottaa kevättä ja ensimmäisiä siistimistöitä. Puutarha-avusteiseen toimintaan  kuuluu taimien kasvatusta ja kädentaitojen harjoitusta luonnonmateriaaleista. Mikko Taimo on sisällä istuttamassa pelargonioita, ja kasvimaalle menevät taimet ovat jo istutusruukuissa. Pihalla voi bongata risueläimiä, joita varten Jouko Latvaniemi lajittelee ja niputtaa risuja.

Jokainen tekee tietyn aikaa yhtä työtä, jotta oppii sen ja voi kokea onnistumisen ja osaamisen iloa. Tämä vaatii ja lisää keskittymiskykyä ja ryhmäytymistä. Toisten hyväksyntä hyvin tehdystä työstä on tärkeää. Vertaistuella on iso merkitys, se vahvistaa ja kannustaa yrittämään.

Muutkin tulevat Hakalaan oppimaan

Työpäivä Hakalassa alkaa kello 9–10 ja päättyy kolmelta. Aamupäivisin tehdään maatilan töitä, eläinten hoitoa, pihatöitä, kuten ruohonleikkuuta, kerppujen keruuta eläimille, lumi- ja hiekoitustöitä sekä metsänhoitoa ja halonhakkuuta. Iltapäivällä on liikuntaa, rentoutusta, taide- ja lukupiiriä, musiikkituokio tai blogikerho ja niin edelleen. Kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkeen, vaan jokaiselle etsitään mieluisimmat toiminnat.

Latvaniemi on toinen tuetusti työllistyneistä. Hän hallitsee traktorilla ajamisen ja hoitaa tilalla tarvittavat kuljetustyöt, lumenauraukset ja heinien niiton eläimille. Heikki Meriläinen toimii puutarharyhmän tukena.

Lari Mäkelä keittiövuorossa.Koko porukka tekee usein retkiä tilan ulkopuolelle. Sählyturnausten lisäksi he käyvät toisilla tiloilla. Hakamaalta tulee tänne Hakalaan väkeä tekemään puistotöitä. On pilkillä käyntiä, jääkiekkoa, kesäretkiä ja omaisille tai kaikille tarkoitettuja avointen ovien päiviä. Naapurikunnasta Mäntsälästä käy autismikirjon henkilöiden ryhmä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Aamupäivällä työt katkaisee kahvitauko, jonka tarjoilut hoitavat tietysti asukkaat. Sen jälkeen päivä jatkuu muun muassa kaninhäkin rakentamisella ja urheilukisojen ”mitalien” tekemisellä. Illalla pelaamaan sählyä, joku vielä muistuttaa.

-------------------

Green Care - LuontoHoiva lyhyesti

Green Care -toiminnassa on kaksi toimintasuuntaa, LuontoHoiva ja LuontoVoima. LuontoHoiva tarkoittaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveysalan luontoon tukeutuvia palveluja. Ne on tarkoitettu etenkin työskentelyyn erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. LuontoHoivan palvelut edellyttävät tuottajalta sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Toiminnassa noudatetaan sosiaali- ja terveysalan lakeja ja säädöksiä. LuontoVoiman palvelut ovat puolestaan tarjolla kaikille eikä niiden tuottamiseen tarvitse olla sosiaali- ja terveysalan osaamista.

LuontoHoivan palveluihin osallistumisen tavoitteena on hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti vahvistaa
– terveyttä
– toimintakykyä
– osallisuutta
– arjen hallintaa.

Lisätietoa LuontoHoivasta

 

HyvinVoi-hanke kehittää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä

Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa HyvinVoi- eli Maaseutuyrit- täjyyden koordinaatiohankkeessa (2018 - 21) kehitetään luontoon ja maaseutuympäristöön perustuvaa hyvinvointipalveluyrittäjyyttä.

Tällaisella yrittäjyydellä on läheiset yhdyspinnat sosiaali- ja terveysalan, (hyvinvointi)matkailun, TyHy-toiminnan, luonnontuotealan, kulttuurin ja liikunnan palveluyrittäjyyteen. Hanke jatkaa aiemman Green Care -koordinaatiohankkeen työtä.

Hyvinvointipalveluiden asiakasryhmät voivat olla esimerkiksi erityisryhmiä, erityisen tuen tarpeessa olevia, työhyvinvointiryhmiä tai tavanomaisia yksityisiä asiakkaita.

Hankkeen tavoitteena on, että luontoon ja maaseutuympäristöön perustuvien hyvinvointipalveluiden tunnettuus ja kysyntä kasvavat, alan toimintaedellytykset paranevat ja alan yrittäjyys lisääntyy.

HyvinVoi-hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja sitä rahoittaa Euroopan Maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Vates-säätiöllä on edustus hankkeen ohjausryhmässä.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2019