Siirry pääsisältöön

Keskustelua ruuasta, hyvinvoinnista ja työllistymisten edellytyksistä

26.01.2022

Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Joni Ulmanen, Paula Valve ja Maarit Laitisen albumi

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.

Hanketyöryhmässä on mukana sekä ravitsemuksen ja terveyden edistämisen että työllisyydenhoidon asiantuntijoita. Yllättävän kuuloinen yhteistyö on innostanut hanketyöryhmää jo hakemuksen kirjoittamisesta lähtien. Aloituswebinaarin paneelikeskustelussa Päijät-Soten johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve ja tulosyksikköpäällikkö Maarit Laitinen sekä Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen palauttelivat mieleen, miten kaikki sai alkunsa. Haastattelijana toimi hankkeen projektityöntekijä Johanna Puttonen.

Millaisesta taustasta tulitte hankkeeseen mukaRaisa Valve värikkäässä paidassa sinisten kukkien takana.an?

Raisa: Tarjoamme ravitsemusyksikössä ravitsemusterapeutin palveluja ja tukea. Minulla on myös pitkä kokemus erilaisista terveyden edistämisen tutkimus- ja kehittämishankkeista.

Maarit: Vastuulleni kuuluu kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja asunnottomien asumispalvelut. Yritän työssäni varmistaa, että palvelut toimivat ja toiminta on sujuvaa.

Jaana: Vatesin ydintehtävä on osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten työllistymisen edistäminen.

Miten hanke sai alkunsa ja mikä sai teidät lähtemään tähän mukaan?

Raisa: Huomasimme, että nyt on kiinnostava hakukohde tarjolla ja meillä on hyvä pohja aiemmasta KEHUVA-hankkeesta. Meillä on toive, että ravitsemus ei olisi pelkkää fyysistä ravitsemusterveyttä, josta puhutaan vain ravitsemusterapeutin vastaanotolla, vaan ruokaan liittyvää positiivista viestiä voitaisiin välittää monissa paikoissa.

Maarit: Kun Raisa otti minuun yhteyttä, innostuin. Meillä on paljon ruokaryhmiä ja on kiva saada uusia keinoja niihin. Ruoka on arkinen asia ja sen ympärille on helppo sitoa muutakin kuntoutumista. On luonnollista ottaa asioita puheeksi, kun ollaan yhdessä ruuan ympärillä.

Jaana: Löysin hankesivuilta kokonaisuuden, jossa oli kohderyhmänä työelämän ulkopuolella olevat ja ymmärsin, että ravinto on uusi näkökulma työllistymiseen. Soitin Raisalle, joka oli hänkin juuri miettinyt samaa.

Millainen tarve hankkeelle on oman kenttänne näkökulmasta?Jaana Pakarinen vaaleassa villatakissa ulkona keltaisten kukkien takana.

Jaana: Tarve tulee hallitusohjelman työllisyystavoitteista. Nyt on valtavasti rakenteellisia uudistuksia menossa, kuten TE-palvelujen siirto kunnille ja Työkykyohjelma. Tavoitteena on myös tukea kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.

Raisa: On tutkittua tietoa, että työttömien ihmisten ruokavaliossa on haasteita, jotka johtuvat erilaisista tekijöistä, kuten taloudesta. Toisaalta tiedetään, että ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa voi saada pienelläkin rahalla. Nyt on tarve kehittää positiivista ruokasuhdetta kohderyhmälle moniammatillisesti ja ilman arvottamista.

Maarit: Meillä on kuntouttavassa työtoiminnassa yli 1 000 ja sosiaalisessa kuntoutuksessa yli 500 asiakasta vuodessa. Ruokatoiminnassa on tarvetta uusille ohjeille ja lähestymistavoille. Esimerkin voimalla ja yhdessä tekemällä saavutetaan terveelliset elämäntavat melko pienillä kustannuksilla, mille on tarvetta kentältä.

Miten hanke on otettu vastaan?

Maarit Laitinen punaisessa paidassa vihreän pensaan edessä.Maarit: Yksiköistä on tullut hyvää palautetta kokeiluryhmistä ja odotamme, että positiiviset kokemukset lisääntyvät, kun saamme ruokatoiminnan laajemmin käyntiin.

Raisa: Kun kysyin lupaa organisaationi johdolta hankkeen hakemiseen, tuli vahva viesti, että juuri tällaista pitää hakea. Myös hankkeen tiedotteeseen reagoitiin mukavasti ja kollegat ovat olleet innostuneita.

Jaana: Työllisyystoimijoille tehdyistä kyselyistä näkyy, että ihmisiä on pudonnut koronan aikana pois alueiden palveluista. Nyt tarvitaan kaikki paukut koriin, jotta saamme mukaan myös palveluista pudonneet.

Millaiset vaikutusmahdollisuudet näette hankkeella olevan?

Raisa: Näen, että ruokasuhdetta on mahdollista kehittää sallivaksi ja armolliseksi. Myös me ammattilaiset opimme yhdessä kohtaamisen tapaa ruokaan liittyvissä asioissa. Luotan, että tästä syntyy pysyvä toimintakonsepti.

Jaana: Suomessa on arvioiden mukaan noin 60 000 osatyökykyistä henkilöä, jotka voisivat työllistyä. Toivottavasti saamme muutamiakin ihmisiä osallistumaan ja voimaantumaan niin, että he siirtyvät työelämän ulkopuolelta työhön. Kun tuemme hankkeen toimenpiteillä ha lituksen työllisyystavoitetta, on selvä, että hankkeella on yhteiskunnallinen merkitys.

Onko teille tullut hankkeen ensimmäisten kuukausien aikana uusia oivalluksia tai näkökulmia?

Raisa: Minua innostaa, että meillä on monipuolinen ja sitoutunut kehittäjäjoukko, joka laajenee asiakasrajapintaan saakka.

Jaana: Olen innostunut tästä hoksauttamisesta, joka kohdistuu sekä hanketyöryhmään että yhteistyötahoihin. Tässä tarjotaan täysin uusi tulokulma, joka kantaa ja vie eteenpäin.

Maarit: Hankkeessa tehty tutkimus on tärkeää ja myös verkostotyö ja yhteistyö on lisääntynyt. Lisäksi teimme hanketyöryhmässä ruokasuhdekollaasiharjoituksen, mikä oli avartava ja mielenkiintoinen kokemus. Huomasimme, että kun itse ensin tutkailee omaa ruokasuhdettaan, sitä on helppo käydä muidenkin kanssa läpi.

Katso Elämänlaatua ruuasta -aloituswebinaarin tallenne

Elämänlaatua ruuasta -hanke (2021–2023) toteutetaan terveyden edistämisen määrärahalla (STM) ja hanketoimijoita ovat Päijät-Sote (päätoteuttaja), Itä-Suomen yliopisto ja Vates-säätiö.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: tiina.jappinen(at)vates.fi. Kiitos!