Koronapandemia pakotti järjestötoimijat mukauttamaan toimintojaan – osa uusista (etä)työtavoista tuli jäädäkseen
25.02.2021
Teksti: Meeri Riihelä, Marianne Pentikäinen
Graafi: Joni Ulmanen
Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet myös työllisyydenhoidon kentällä. Vates kartoitti toimijoiden tilannetta ensin touko-kesäkuussa ja sitten marraskuussa.
Sen lisäksi, että toimijat ovat joutuneet kehittämään nopeasti ulkoisia palveluitaan, on myös sisäisiä työtapoja tai -tehtäviä jouduttu pohdiskelemaan. Osalle esimerkiksi etätyön rauha sopii hyvin, osa kaipaa työyhteisön tukea ja osallisuutta. Miten työyhteisö toimii haastavan maailmantilan aikana ja miten työtehtäviä voidaan sujuvoittaa?
Laajemmin järjestötoimijoille kohdistetussa kevään kyselyssä vastauksia saatiin 121. Eniten vastauksia tuli järjestöjen (45 %) ja kunnan sosiaali- ja työllisyyspalveluiden edustajilta (28 %) sekä työhallinnosta (11 %). Lisäksi vaikutuksia selvitettiin keskustelemalla työllisyystoimijoiden kanssa. Vastaajien joukossa ei ollut yhtään organisaatiota, jonka toimintaan koronavirustilanne ei olisi vaikuttanut. Vastaajista 82 % kertoi koronaepidemian vaikuttaneen paljon omaan toimintaan. Pandemian seurauksena järjestöissä on ollut lomautuksia ja talous on tiukoilla.
Syksyn kysely kohdistettiin Vatesin taustayhteisöille ja vastauksia saatiin 11. Kyselyssä pyydettiin kertomaan, miten korona on vaikuttanut sisäisiin käytäntöihin.
Vastauksissa nousi esille etäpalaverien suuri määrä ja niiden merkitys yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Korona-aika on koettu äärimmäisen raskaana kaikille, mutta erityisesti niille toimijoille, joiden toiminnot ajettiin lähes nollaan moneksi kuukaudeksi.
Yhdessä vastauksessa toivottiin lisää työhyvin vointiin liittyviä sisältöjä esimerkiksi etätoteutuksella. Toisessa kerrottiin, että etävalmennus, ohjaus ja tuki kyllä onnistuvat, mutta on huomioitava, että etätyö ja -valmennus eivät sovellu osalle osatyökykyisistä. Näin ollen tulisi pitää myös mielessä, että toimintoja ja työllistämisen lainsäädäntöä ei viedä liikaa pelkkään etävalmennukseen. Pääosin viesti on kuitenkin ollut, että etäaikaan on siirrytty ketterästi ja toimivasti.
Kevään aikana yhteistyö tiivistyi yli sektorirajojen ja käyttöön otettiin uusia toimintamuotoja. Jotkut saivat etäkuntoutuksen käyntiin melko nopeasti ja asiakkaita opastettiin teknologian haltuun ottamisessa. Kaikille etäpalvelut eivät kuitenkaan sopineet ja asiakkaita myös ”katosi” palveluiden piiristä. Kaikilla alueilla etätoiminnat eivät olleet mahdollisia palvelujen tilaajien takia.
Kasvokkain tapahtuvaa työskentelyä toteutettiin tapauskohtaiseen harkintaan perustuen ja pyrittiin tukemaan asiakkaita haastavassa tilanteessa. Tämä oli osoitus sekä järjestökentän nopeasta sopeutumiskyvystä että henkilökunnan aidosta halusta toimia asiakkaiden rinnalla.
Koronan vaikutukset ovat olleet erittäin suuria niin työnhakijoiden kuin työllisyystoimijoidenkin näkökulmasta. Kevään ja kesän aikana kehitetyt uudet, innovatiiviset toimintatavat ovat monissa organisaatioissa tulleet jäädäkseen, ja toimintamalleja kehitetään eteenpäin. Tämän lisäksi on myös tärkeää, että kaikilla alueilla ja organisaatioissa sovitaan toimintamallit uusien poikkeusolojen varalle.
Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä - Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!