Siirry pääsisältöön

Koulutussopimuksella työelämä tutuksi

28.06.2021

Teksti: Meeri Riihelä
Kuva: Kati Savela-Vilmari

Pyörätuolissa istuva, hymyilevä Essi-Maria tietokoneen ääressä Essi-Maria Heikura, 21, opiskelee liiketalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livessä. Hän oli Vates-säätiössä koulutussopimusjaksolla helmi-maaliskuussa 2021. Aiemmat koulutussopimusjaksot Heikura on suorittanut koulun sisällä mm. aulapalveluissa. Heikuran mielestä työhönvalmentajan tuki opintojen aikana on ollut hyödyllistä.

– Vates oli ensimmäinen koulun ulkopuolinen koulutussopimuspaikkani. Koululla ei pääse samalla tavalla oikeaan työelämään käsiksi, vaikka tekisi samoja tehtäviä ja samaa tutkinnon osaa, Essi-Maria Heikura pohdiskelee koulu- ja työympäristön eroista.

Koulutussopimusjaksoilla opiskelijat pääsevät hankkimaan käytännön kokemusta erilaisiin oppimisympäristöihin, mm. oikeille työpaikoille. Työtehtävät ja jakson kesto riippuvat tutkinnon tavoitteista ja opiskelijan tarpeista. Koulutussopimus ei ole työsuhde, eikä siitä makseta palkkaa. Tarkoitus on kehittää ammatillista osaamista ja työelämätaitoja osana opintoja.

Heikuran mielestä koulutussopimusjaksot ovat tärkeitä työllistymisen kannalta. Työpaikoilla voi kokeilla erilaisia työtehtäviä, hakea omia vahvuuksiaan sekä toisaalta kokeilla, millaisia työtehtäviä työkyvyn puolesta voi tehdä.

– Minulla esimerkiksi on CP-vamma ja nyt oli mahdollista kokeilla, millaisessa työympäristössä voi tehdä töitä ja miten muun muassa kuntoutukset otetaan huomioon. Heti tuli laajempi kuva, mitä kaikkea työelämässä pystyisi osatyökykyisenä tekemään.

Työhönvalmentajan tukee työelämään jo opintojen aikana

Heikura kertoo, että työhönvalmentajan ja opettajan tuki opintojen aikana on ollut tärkeää. Hän voi tuoda omia ideoitaan ja ajatuksiaan esille, minkä jälkeen mietitään yhdessä käytännön toteutusta. Työhönvalmentajan asiantuntemusta ovat nimenomaan työllistymiseen ja työelämään liittyvät teemat. Hän voi auttaa oman osaamisen sanottamisessa ja tunnistamisessa. Opettaja taas vastaa tutkintoon liittyvistä asioista, esimerkiksi miten tunnistettu osaaminen liitetään osaksi opintoja.

– Ennen työhönvalmentajan tukea minulla ei oikein ollut käsitystä vahvuuksistani työelämässä tai siitä, missä asioissa tarvitsen tukea, Heikura kertoo.

Valmistumisen jälkeen Heikura toivoo saavansa kaupungin kautta työhönvalmentajan. Vaikka hän odottaa tulevaisuutta innolla, valmistuminen tuntuu myös vähän jännittävältä. Nykyinen työhönvalmentaja kuitenkin auttaa ja välittää tietoa myös uudelle työhönvalmentajalle.

– Suurin rooli on tietysti kuitenkin minulla itselläni kertoa, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä ja mihin tarvitsen apua. Jotenkin näkisin, että se on kuitenkin mieluummin työhönvalmentaja kuin äiti tai isä, joka esi- merkiksi auttaa täyttämään lomakkeita.

Heikura on liittynyt LiveFlow-osuuskuntaan. Hän haluaa parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä asumispalveluyksiköissä ja kehittää osuuskunnassa siihen liittyvää palvelua. Heikura myös toivoo löytävänsä myöhemmin osa-aikatöitä viestinnän ja vaikuttamistyön parista.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!