Koulutussopimuksella työelämään

28.09.2018

TEKSTI: Meeri Riihelä

Ammatillisen koulutuksen reformi on vakiintunut uudistetuksi ammatilliseksi koulutukseksi. Se on muuttanut opiskelujen rakennetta ja korostanut työelämän roolia opintojen aikana. Työssäoppimisen korvannut koulutussopimus on hyvä väylä saada nuoret opiskelijat kiinni työelämään. Miten uudistus näkyy ammatillisessa erityisoppilaitoksessa?

Aikaisemmin suurin osa opiskelijoista oli viimeisen opiskeluvuotensa aikana työssäoppimassa, mutta nyt reformin jälkeen työssä voi oppia koulutussopimuksella erilaisia määriä ja tutkinnon osia. Joku voi suorittaa lähes koko tutkintonsa työelämässä, kertoo Ammattiopisto Liven (aiemmin Keskuspuiston ammattiopisto) rehtori Sirpa Lukkala.

Koulutussopimuksella tarkoitetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, jossa opiskelija kartuttaa oman alansa käytännön osaamista ja luo suhteita työelämään. Lukkala näkee koulutussopimuksen erinomaisena polkuna työelämään, sillä koulutussopimustyöpaikka johtaa usein työmahdollisuuteen valmistumisen jälkeen.

Työelämäkeskeisyyden lisäksi reformin tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijalle yksilöllinen ja joustava tutkintopolku sekä tarjota enemmän tukea ja ohjausta opintojen aikana. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa selvitetään opiskelijoiden tavoitteet ja tuen tarpeet.

Työelämäkontaktit tärkeitä

Ammattiopisto Liven työhönvalmentajat, opettajat ja ohjaajat etsivät aktiivisesti uusia työelämäkontakteja sekä huolehtivat, että koulutussopimustyöpaikoilla vastataan opiskelijoiden tuen tarpeisiin. Opettajat voivat esimerkiksi kertoa työpaikoilla, mikä opiskelijan tilanne on ja minkälaisilla mukautuksilla opiskelija voi tehdä hänelle sopivaa työtä.

– Koko henkilöstöllä täytyy olla tuntosarvet pystyssä uusien työelämäkontaktien suhteen. Meillä on noin 600 perustutkinto-opiskelijaa, joista 85–90 prosenttia on opintojensa aikana työelämässä. Tavoitteena on, että kaikki valmistuvat strategiamme mukaisesti täältä töihin, Lukkala toteaa.

Oppilaitoksen tuesta huolimatta haasteena on löytää työpaikkoja, joissa ymmärretään vaativan erityisen tuen tarve. Monet yritykset haluavat kuitenkin kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja ottavat työpaikalle opiskelijoita ammatillisista erityisoppilaitoksista, joiden opiskelijoiden voi Lukkalan mukaan olla vaikeampi työllistyä kuin yleisopetuksessa opiskelevien.

– Esimerkiksi Yle ottaa kesätöihin joka vuosi viisi Liven opiskelijaa ja SOL:n kanssa tehdään paljon hyvää yhteistyötä.

Vanhempien asenteet vaikuttavat

– Vanhemmat eivät aina hyväksy sitä, että oma lapsi hakee erityisoppilaitokseen. Tällöin nuori jää ilman tarvitsemaansa tukea, Lukkala harmittelee.

Vaikka opiskelija pärjäisi jotenkuten yleisopetuksessa, se ei välttämättä ole nuoren oppimisen kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Erityisoppilaitokset voivat tukea ja ohjata opiskelijoitaan yleisiä ammattioppilaitoksia enemmän, mikä helpottaa opiskelijan työnhakua ja työllistymistä.

– Meiltä saa vahvistusta omaan ammattiin ja itsetuntoon. Erilaisuuden kunnioittaminen ja toisten hyväksyminen ovat tärkeä osa arvomaailmaamme. Meille voi tulla sellaisena kuin on. Kun työyhteisössäkin huomioidaan jokaisen yksilölliset tarpeet, saadaan hyviä työntekijöitä.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2018