Siirry pääsisältöön

Kuntakokeiluilla pysyvään malliin – Miten järjestöt voivat valmistautua muutoksiin?

16.02.2022

Teksti: Meeri Riihelä ja Anne Kallio
Kuvat: iStock ja Pixabay

Suomalainen järvimaisema, laituri järven rannalla, iltarusko.

Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.

Vates-säätiön, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Sininauhaliitto ry:n, Työttömien keskusjärjestö ry:n ja ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n järjestämässä tapahtumassa paneuduttiin järjestöjen rooliin kuntakokeiluissa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 henkilöä, mikä kertoo aiheen ajankohtaisuudesta. Tietoa ja vaikuttamisen paikkoja tarvitaan nyt todella.

Kuntaliiton projektikoordinaattori ja entinen työministeri Jari Lindström avasi tilaisuuden kentän muutoksista. Lindström pohti puheenvuorossaan mm., että työllisyydenhoito siirtyy ikään kuin takaisin lähipalveluksi, jolloin asiakkaiden sekä alueen tilanne tunnetaan aiempaa paremmin. Eri toimijoiden yhteistyöllä sekä uusilla ratkaisumalleilla ja toimintatavoilla pyritään löytämään vaikuttavuutta.

Asiakasohjaus on haastanut toimijoita

Asiakasohjauksen haasteet tunnistettiin sekä Into ry:n työpajoille suunnatussa kyselyssä että Vates-säätiön järjestökyselyssä (ks. Työpajojen ja etsivän nuorisotyön risut ja ruusut kuntakokeiluille). Vastauksista käy ilmi, että valtakunnallisesti kuntakokeilujen alun ilmiö on ollut asiakasohjauksen hidastuminen, paikoin jopa pysähtyminen. Tämä on aiheuttanut suuriakin vaikeuksia niille palveluntuottajille, joiden rahoitus on ollut riippuvaista asiakkaiden mukanaan tuomasta rahavirrasta. Taustalla on kuntakokeiluorganisaatioiden käynnistämisestä johtuvia tekijöitä, kuten uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Puoli vuotta kokeilujen käynnistymisen jälkeen on nähtävissä merkkejä siitä, että asiakkaita ohjautuu jälleen palveluihin. Jonoa kuitenkin on vielä. Lisäksi koko ajan syntyvä uusien työllistymissuunnitelmien päivittämisen tarve pitää palveluvelkaa yllä. Myös Tornion Työvoimalasäätiön toiminnanjohtaja Samuel Juntunen toi puheenvuorossaan esiin huolen palveluvelan kasautumisesta. Toisaalta hän näki myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa.

– On riski, että pitkään työttömänä olleiden tilanne vaikeutuu entisestään. Tämä voisi olla se kohta, jossa järjestöt voisivat lähestyä kuntakokeiluja ja kysyä, miten olla avuksi, Juntunen pohti.

Uusia mahdollisuuksia voisi piillä mm. palkkatuen yhteyteen kehitetyillä palveluilla. Työhönvalmennuksen lisäksi työkykyarviot, osaamisen kehittäminen ja opinnollistaminen voisivat tuoda vaikuttavuutta palkkatukijaksoihin.
Työllistymissuunnitelmien palveluvelan lisäksi asiakasohjaukseen tuo haasteita tai vähintäänkin hidasteita se, että käynnissä olevassa kuntakokeilussa on asetettu tavoitteeksi tunnistaa asiakkaiden palvelutarpeet aiempaa paremmin. Tämä tarkoittaa palveluohjausta tekeville kuntakokeilun työntekijöille uusien toimintatapojen oppimista.

Vaikuttavuus esiin palvelumuotoilulla

Erityisesti kiitosta osallistujilta sai paneelikeskustelu, jossa Hämeenlinnan kaupungin strategiapäällikkö Mira Sillanpää, Kuopion kaupungin työllisyyspalvelujen johtaja Pirjo Oksanen ja Mikkelin kaupungin kokeilujohtaja Pekka Patama paneutuivat Vatesin toimitusjohtaja Jaana Pakarisen johdattelemana järjestöyhteistyön historiaan, muutoksiin ja mahdollisuuksiin.

Paneelissa puhututti mm. työllisyyspalveluiden hankinnat. Kuopiossa on tehty pisimpään työllisyyspalveluiden hankintaa dynaamisena pienhankintana. Malli on käytössä myös Hämeenlinnassa, ja se on otettu käyttöön vuoden alusta myös Jyväskylässä. Mallissa kunta määrittelee hankittavan palvelun reunaehdot. Organisaatiomuodosta riippumatta palveluntuottajat voivat tuoda alustalle omat ehdotuksensa.

– Omavalmentajat eivät ”ohjaa ketään tiettyyn palveluun summittain”, vaan he voivat asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa ohjata hänet palvelutarpeen näkökulmasta tietyn palvelukorin äärelle. Sieltä asiakas itse valitsee palveluntuottajan ja palvelun, kertoo Oksanen.

Palveluntuottajien näkökulmasta tämä malli tarkoittaa sitä, että on osattava markkinoida itseään ja omaa erityislaatuisuuttaan asiakkaille sekä tehdä oma palvelunsa näkyväksi. Palveluntuottajien on myös osattava kertoa palveluistaan selkeästi ja houkuttelevasti sekä osoittaa hyöty, jonka palveluun osallistuva asiakas saa.

Järjestöjen yhteistyötä tarvitaan kuntarajapinnassa

Neljä kättä ristikkäin.Mikkelissä kunnan järjestöyhteistyö toimii sateenvarjomaisesti siten, että kunnan vuorovaikutusrajapinta on yhden järjestön kanssa ja järjestö kokoaa yhteen alueen muita toimijoita. Malli on melko yksinkertainen hallita kunnan näkökulmasta, mutta vaatii alueella vahvan ja toimivan järjestöjen välisen yhteistyön. Samankaltainen toimintamalli on käytössä Joensuussa.

Palveluntuottajaroolin lisäksi paneelissa nostettiin esille järjestöjen kansalaisyhteiskuntarooli osallisuuden ja hyvinvoinnin säilyttämisessä. Kuntanäkökulmasta tämä on myös tärkeää – joskin rahoitukseen liittyy tällä hetkellä epävarmuutta.

Hämeenlinnassa järjestetään säännöllisesti yhteisiä avoimia keskusteluja järjestöjen, kuntakokeilujen ja muiden työllisyystoimijoiden kesken. Järjestöjen toimintoihin tehdään myös vierailuja, jolloin muiden toimijoiden on mahdollista saada kirjoitettua parempi, konkreettinen kuva palvelusta.

Järjestöjen osaamista täytyy varjella muutoksissa

Kansanedustaja ja entinen työministeri Tarja Filatov päätti webinaarin työllisyydenhoidon ajankohtaiskatsaukseen. Kohtaanto-ongelmat haastavat työllisyydenhoitoa. Jopa samalla alalla voi olla työttömiä työnhakijoita sekä työnantajia, joilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa, ja kuntakokeiluilla on avainasema ratkoa sitä.

OECD:n raportin ”Työttömyyden kasvot” (2020) mukaan Suomessa on poikkeuksellisen paljon työttömänä ihmisiä, joilla on haasteita terveyden kanssa. Niinpä terveydellä on merkitys myös työllisyyspalveluissa, ja monialaisten palvelujen tarve on suurta. Aiemmin vaikeimmin työllistyvien palvelut ovat olleet kunnassa, mikä on ollut loogista, koska kunta on vastannut myös monialaisessa mallissa tarvittavista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Järjestöt ovat tehneet aluetasolla hieman samantyyppistä tehtävää kuin perustamisvaiheessa oleva valtio-omisteinen Työkanava Oy. Kuntiin puolestaan ollaan tuomassa lisää vastuuta työllisyydenhoidosta. Filatovin mukaan nyt on tärkeää, ettei alueilla tehty työ häviä. Tahtotila on, että Työkanava Oy tulee valtion lisävastuunottona vaikeisiin tilanteisiin ja yhteiskunnassa varjellaan sitä, mitä meillä jo on paikallisella tasolla järjestöjen puolella.

Kuntien osalta on tärkeää kohdata työllisyydenhoidon haasteita yhteistyössä elinkeinopolitiikan, yritysten ja kuntien omien palveluiden ja oppilaitosten kanssa. Kuntatasolla alueen elinkeinorakenne tunnetaan parhaiten. Työllisyyspalveluissa korostuu omatoimisuuden ja valinnan mahdollisuus. Vielä pitäisi ratkaista, miten tätä mallia toteutetaan niiden ihmisten kohdalla, joilla on enemmän työllistymisen haasteita ja jotka eivät pysty työnhakuun samalla tavalla kuin muut. Palvelut pitäisi saada nopeasti myös heille. Tämä koskee jatkossa kaikkia kuntia. Tämän takia tulevassa kuntavetoisessa työllisyyspolitiikan mallissa pitäisi huomioida, että palveluita on saatavilla myös niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea työllistymiseensä.

Tutustu OECD:n raporttiin Faces of Joblessness in Finland pdf aukeaa uuteen väilehteen)

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttööne Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: tiina.jappinen(at)vates.fi. Kiitos!