Maahanmuuttajia työllistynyt SIB-mallilla

21.09.2018

Hyvin suunniteltuna SIB- mallin käyttö tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden hankkimiseksi, mikä mahdollistaa hyvinvoinnin pitkäjänteisen rakentamisen.

Mika Pyykkö, Sitra, kuvaaja Miikka PirinenKotouttamisen SIB-rahaston idea on ollut, että maahanmuuttajien koulutus ja työllistymistä tukeva toiminta rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Sijoittajilla on taloudellinen riski. Myös järjestöt voivat olla mukana. Esimerkiksi Invalidisäätiön Kotouttamisen SIB-ohjelma yhdistää suomen kielen opinnot, työkokeilun ja henkilökohtaisen työhönvalmennuksen työelämään kiinni pääsemiseksi.

Julkista sektoria edustava työ- ja elinkeinoministeriö maksaa vain todennetuista tuloksista eli siitä, että maahanmuuttaja työllistyy. Ajatuksena on, että nopea työllistyminen kasvattaa verokertymää ja säästää valtion työmarkkinatukea sekä kotoutumiskoulutuksen kustannuksia. Jos hankkeen tavoitteet saavutetaan, ministeriö maksaa osan näin kertyvistä säästöistä rahastoon, josta sijoittajille palautetaan heidän pääomansa kohtuullisen tuoton kera.

SIB-malli ja osatyökykyiset

– SIB-mallia voisi ilman muuta hyödyntää myös osatyökykyisten työllistämisessä, sanoo Mika Pyykkö
Sitrasta. Se kuitenkin edellyttää, että on olemassa osatyökykyisten työllistymisen osalta vaikuttaviksi todettuja toimintoja. Lisäksi tarvitaan jokin julkisen sektorin organisaatio, joka on valmis maksamaan työllistymisen hyödystä palkkion, joka on jonkin verran korkeampi kuin kyseessä oleva lopputuleman edellyttämä investointi.

– Hyvin suunniteltuna SIB-mallin käyttö tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden hankkimiseksi, mikä mahdollistaa hyvinvoinnin pitkäjänteisen rakentamisen, uskoo Pyykkö.

Hän kuvaa SIB-mallia systeemisen muutoksen työvälineenä, joka soveltuu erityisen hyvin edistävään ja ehkäisevään toimintaan eli myös sellaisen toiminnan ja palveluiden toteuttamiseen, joita julkisin varoin on vaikea toteuttaa.
Pääoman takaisinmaksu tuottoineen perustuu siihen, miten paljon julkinen sektori on hyötynyt toiminnasta taloudellisesti. Lähtökohtaisesti sijoittajat ja palveluntuottajat ottavat taloudellisen riskin, kun taas julkinen sektori, suoraan tai välillisesti suurimpana hyödyn saajana, maksaa vain tuloksista. Se voi tarkoittaa suoria vaikutuksia tai pidemmän aikavälin vaikuttavuutta.

Vaikuttavuusinvestointi

Vaikuttavuusinvestoimisessa kanavoidaan yksityisiä pääomia toimintaan ja toimijoihin, jotka tavoittelevat taloudellisen tuoton ohella mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Yksinkertaisesta esimerkistä käy lainasopimus, jonka ehtoihin on kirjattu vaikuttavuustavoitteita. Toista ääripäätä edustaa tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB), joka sitoo julkisen sektorin, sijoittajat ja palveluntarjoajat vahvasti yhteen niin vaikuttavuustavoitteiden kuin riskien ja tuottojenkin näkökulmasta.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä seitsemän SIB-hankekokonaisuutta (teemarahastoa). SIB-hankkeita on suunnitteilla noin 30 kunnassa eri puolilla Suomea, muun muassa Vantaalla, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Tampereella.

LÄHDE: www.sitra.fi

Artikkeli on julkaistu Kyvyt Käyttöön -lehdessä 2/2018

Lue myös artikkelit

SIB-RAHASTOT työllistämisen tueksi?

Suomen Työhyvinvointi-SIB maailman ensimmäinen