Siirry pääsisältöön

Managerina tasa-arvoisena asiakkaan rinnalla

04.01.2021

Teksti: Merja Lind
Kuva: Lindin kuva-arkisto

Olen työskennellyt Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa vuodesta 2011, ja olen onnekseni
saanut tehdä kaikenlaista. Olen ollut esimerkiksi puhelinpalvelussa, neuvonnassa ja osaamisen kehittämisen palvelulinjalla, PL2. Työkykykoordinaattorina työskentelin vuosina 2016 - 18 ja sitten Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ylä-Femma-hankkeessa. Sen jälkeen työskentelin työllistymisen edistämisen palvelulinjalla 3. Nyt olen Palvelumanageripalvelu-pilotissa tekemässä palvelutarpeenarviointia.

Merja Lind istumassa tuolilla. Silmälasit ja tummat hiukset, värikäs hame.Nykyinen työtehtäväni alkoi syyskuussa 2019 ja päättyy vuoden 2021 lopussa. Palvelumanageripalvelu on pilotti, jossa pyritään kartoittamaan haasteiden kanssa painiskelevien asiakkaiden palvelutarve ja tekemään kokonaisarvio heidän tilanteestaan. Palvelutarvearvion jälkeen asiakas valitsee itselleen managerin. Manageripalvelu kestää puoli vuotta. Asiakas saa siinä hänelle räätälöityä palvelua.

Manageri tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Tavoitteena ei ole suora työllistyminen, vaan pyrkiä poistamaan mahdolliset esteet ja saada asiakkaan tilanne tasapainoon, jotta voimavarat riittävät työelämään. Suurin osa asiakkaista on osatyökykyisiä tavalla tai toisella, ja kokonaistilanne on usein haasteellinen.


Työkyky on aina suhteessa työhön ja tehtäviin

Vahvuuteni on vuorovaikutusosaaminen. Jokainen tilanne, jossa asiakas avautuu henkilökohtaisista asioistaan, osoittaa luottamusta. Se on aina lahja. Kuunteleminen ja pysähtyminen asian äärelle on tärkeää. Jokaisella on oma taustansa ja tilanteensa. On äärimmäisen tärkeää muistaa, että ei ole itsestäänselvyyksiä tai olettamuksia, joista voisi päätellä mitään, vaan asiat ja tilanteet avautuvat vähitellen ja niiden kautta avautuu managerillekin ymmärrys ja oppi!

Työ on kuormittavaa, sillä asiakkaita on paljon ja jokainen asiakas tulisi kohdata aidosti. Oma jaksaminen
ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu joskus.

Aiempi työkykykoordinaattorin työni oli suurimmaksi osaksi verkostotyötä ja määriteltyjen osa-alueiden kehittämistä, kohderyhmänä osatyökykyiset asiakkaat. Yhteiskunnallisesti oltiin edelläkävijöiden joukossa. Työkykykoordinaattorin työssä törmäsi tosin myös realiteetteihin, joista edelleen puhutaan. Osatyökykyiset ovat ikään kuin jokin erillinen ryhmä, johon pitäisi suhtautua tietyllä tavalla. Kyse on kuitenkin ihmisistä, joilla on jokin rajoite, joka vaikuttaa työn tekemiseen jollakin alalla tai tietyissä työtehtävissä.

Kovin harva meistä välttyy krempoilta ja terveydellisiltä rajoitteilta elämämme aikana. Työkyky on aina suhteessa tehtävään työhön ja osaaminen on mitä todennäköisesti kuitenkin hyvää, huolimatta vaikkapa huonontuneesta näkökyvystä. Erilaisten rajoitteiden ansiosta ote työhön voi saada uusia ulottuvuuksia, mikä voi olla jopa edullista työnantajalle. Pitäisi nähdä asioiden monet puolet ja kyetä näkökulmien vaihtoon.


Työelämä voi siintää kaukana, mutta sitä kohti mennään


Nykyinen työni Palvelumanageripilotissa on juuri tätä – näkökulmien laajentamista, mistä voisi kirjoittaa kirjan. Työ on osittain myös jatkumoa työkykykoordinaattorin työlle. Se on syvennettyä palvelua, jossa minulla on etuoikeus kuulla mitä erilaisimpia tarinoita. Samalla oma elämäni ja arkeni suhteutuvat hyvinkin uomiinsa.

Useimmiten asiakkailla on monta kuormittavaa asiaa. Esimerkki: maahanmuuttajataustainen, noin 40-vuotias nainen. Traumaattinen avioliitto, jossa hän joutui pahoinpidellyksi, sitten avioero. Sen seurauksena mies vei kaikki kolme lasta kotimaahansa. Naisen suomen kielen taito oli heikko, ei ollut ystäviä eikä sukulaisia. Nainen suoritti ammatillisen tutkinnon, mutta romahti, ja seurasi masennusta ja ahdistusta. Fyysinen ja psyykkinen kunto olivat huonot.

Managerilta nainen on saanut tukea ja apua viranomaisasioiden hoidossa ja lääkäriasioissa. Hän aloitti terapian ja suomen kielen kurssin. Sitten hän pääsi työkokeiluun ja on nyt kuntouttavassa työtoiminnassa. Sitä kautta hän on saanut sosiaalisia kontakteja ja kokemusta omasta ammatista, ja on voinut harjoitella suomea. Toipuminen on yhä kesken ja työelämä on vielä jonkun matkan päässä, mutta asiat ovat menossa hyvään suuntaan.

Toinen esimerkki on noin 30-vuotias mies, joka on sosiaalisesti jonkin verran estynyt. Haaveena miehellä on kiipeily-yrityksen perustaminen. Mies joutui sairaalaan syömishäiriön takia. Sen jälkeen hänellä on ollut tiivis kontrolli syömishäiriöklinikalla ja hän on saanut lääkityksen masennukseen. Puoli vuotta sairaalajakson
jälkeen hän on muuttamassa vanhempiensa luota omaan asuntoon ja hakeutumassa koulutukseen. Mies on saanut tukihenkilön ja tulevaisuus on hahmottumassa. Manageri on koko ajan tukenut kykyjensä mukaan.

Asiakkaat ovat usein yllättyneitä siitä, että tulevat kuulluksi. Heille on oivaltavaa se, että oman tilanteensa kanssa ei olekaan ”naimisissa” – siihen voi vaikuttaa ja avautuu mahdollisuuksia, joita ei ole tullut ajatelleeksikaan. Yksinäisyys ja omien ongelmien kanssa painiminen tekevät hiukan sokeaksi. Motivaatio asiakkailla on tosi korkea, mikä on ehdoton edellytys palvelun onnistumiselle.


Vapaalla voimia antavat mm. taide, matkat ja valokuvaus


Alusta asti, kun aloitin TE-toimistossa, olen ollut kiinnostunut asiakkaiden tilanteiden taustoista ja pyrkinyt kehittämään omanlaiseni toimintatavan tehdä tätä työtä. Olen huomannut, että luottamus syntyy siitä, että pyrin pitämään vuorovaikutustilanteet mahdollisimman tasa-arvoisina. Olen saanut haastavia tehtäviä ja osaamiseni on päässyt kehittymään ja motivaationi on sen vuoksi pysynyt hyvänä. Ihmisten kanssa työskentely on mielenkiintoista.

Voimavaroja elämääni antaa muun muassa kulttuuri. Rakastan kulttuuria kaikissa muodoissaan - museot ja taide, teatterit ja erilaiset tapahtumat ovat henkireikäni. Ystävät ja matkustelu sekä opiskelu ovat myös must-juttuja. Valokuvaus luonnossa, keramiikka ja lukeminen ovat minulle tapoja nähdä asioita toisin. Näillä mennään!

Kirjoittaja on asiantuntija Varsinais-Suomen TE-toimistossa. 

Artikkeli on julkaistu alunperin Vatesin Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2020 (pdf aukeaa uuteen väilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!