Siirry pääsisältöön

Mielenterveyden häiriöt ja työhön paluu: käytännön kokemus ja tutkittua tietoa

22.09.2020

Kuva: Mika Pollari

Päivi Rissanen hymyilee.Kuulun siihen viidennekseen suomalaisista, joka sairastuu elämänsä aikana johonkin mielenterveyden häiriöön. Olen mukana siinä nopeasti kasvavassa joukossa, joka on jäänyt sairauslomalle ja työkyvyttömyys eläkkeelle mielenterveyshäiriön vuoksi. Onneksi olen myös yksi heistä, jotka palaavat takaisin työelämään.
Mielenterveyshäiriöiden lisäksi jopa neljäsosa työssä käyvistä on kokenut työuupumusta tai loppuun palamisen. Työelämän suuri kysymys onkin, miten työpaikalla voitaisiin estää työuupumuksen paheneminen sairastumiseksi tai saada sairastunut palaamaan nopeasti takaisin töihin. Miksi työnantajan kannattaa panostaa työkyvyn tukemiseen?

Mielenterveyshäiriöiden vaikutus työkykyyn on yhteydessä häiriöön ja oireisiin sekä työn luonteeseen, sisältöön ja vaatimuksiin. Esimerkiksi masennus voi näkyä työssä väsymyksenä, ärtyneisyytenä, vuorovaikutuksesta vetäytymisenä tai keskittymis- ja päätöksentekovaikeuksina.

Toisaalta mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvu on yhdistetty työn luonteen muutokseen, kuten tunnetyön, informaatioteknologian ja kiireen lisääntymiseen sekä sosiaalisuuden, verkostoitumisen, osaamisen ja sen ylläpitämisen vaatimuksiin.

Työkyvyn tuen keinoja on paljon

Työkykyä ja sairauslomalta palaamista voi tukea muokkaamalla, mukauttamalla ja sopeuttamalla työtä. Tukitoimet voivat myös liittyä asenteisiin ja työkulttuuriin tai kohdistua suoraan yksilöön. Usein kyse on aivan samoista toimista, jotka muutenkin lisäävät työkykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta, mutta mielenterveys- häiriöiden yhteydessä niitä tulisi käyttää kohdennetummin ja laajemmin.

Työnantaja voi tukea työkykyä sopimalla väliaikaisista tai pitkäkestoisista työaikajärjestelyistä, tehtävien uudelleen organisoimisesta, apuvälineistä tai työkaverin antamasta tuesta. Omaa työkykyäni vahvistavat esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, lyhennetty työaika ja etätyöt.

Työn muokkauksen toimet onnistuvat todennäköisimmin, kun ne toteutetaan varhaisessa vaiheessa, ne vastaavat työntekijän tarpeita, niistä pyydetään palautetta ja niitä on käytössä useita erilaisia.

Toinen tutkitusti tehokas työkyvyn tukemisen tapa on osoittaa arvostusta työntekijöitä ja heidän työtään kohtaan sekä kiinnittää huomio työhön liittyviin voima varatekijöihin, joita ovat esimerkiksi palaute työsuorituksesta, työroolien, -vastuiden ja -tavoitteiden selkeys, mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen ja työpaikan päätöksentekoon sekä arkinen huomaavaisuus.

Kolmanneksi tuki voi kohdistua suoraan työntekijään ja hänen jaksamisensa tai voimavarojensa vahvistamiseen. Keinoina voi käyttää esimerkiksi nopeaa ja vaivatonta pääsyä työterveyspsykologille tai lyhytterapiaan sekä uusia digitaalisia palveluja, kuten nettitapaamisia tai chattia.

Näillä palveluilla voidaan tukea myös paluuta sairauslomalta työhön työterveyshuollon lakisääteisten toimien sekä työeläkeyhtiöiden järjestämän kuntoutuksen lisäksi. Työhön paluuta helpottavat myös selkeät käytännöt yhteydenpidosta sairausloman aikana ja työn muokkausmahdollisuuksista.

Arvostus tukee tuottavuutta

Sairausloman jälkeen työhön paluun ja työn muokkauksen onnistuminen edellyttää työnantajan ja työyhteisön tukea ja myönteistä asennoitumista. Työpaikalla olisi tärkeää kyetä käymään avointa keskustelua työssä jaksamisesta ja tuen

tarpeesta, vaikka mielenterveysongelmien nostaminen keskusteluun voi olla vaikeaa jopa työterveydenhuollon ammattilaisille. Mielenterveydestä voi puhua ja kysyä suoraan, syyllistämättä ja toisen asemaan asettuen. On tärkeä muistaa, että jokainen meistä voi sairastua psyykkisesti. Inhimillisyyteen, voimavaroihin, vahvuuksiin ja pystyvyyteen keskittyminen tukee meistä jokaisen hyvinvointia.

Työkyvyn ylläpitämisestä ja työhön paluun tukemisesta hyötyy myös työnantaja. Oman työnantajani arvostus, luottamus ja joustavuus on lisännyt työhyvinvointiani, tehokkuuttani sekä halua sitoutua ja joustaa tarvittaessa.

Myös useiden tutkimusten mukaan arvostus ja tuki lisäävät tuottavuutta ja parantavat työhyvinvointia, mikä voi tehostaa organisaation toimintaa sekä vähentää sairauspoissaoloja, työterveyshuollon palvelujen käyttöä, työeläkemaksuja ja uuden työntekijän rekrytointi- ja koulutuskustannuksia.

Päivi Rissanen

Kirjoittaja on työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palanut valtiotieteiden tohtori, joka työskentelee kehittäjä-sosiaalityöntekijänä Mielenterveyden keskusliitossa Recovery toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa. Lähdeluettelo on saatavissa kirjoittajalta.

Artikkeli on julkaisu Kyvyt käyttöön Monimuotoinen työelämä -extralehdessä 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!