Siirry pääsisältöön

Monipuolisesti verkostoihin ja rohkeasti asiantuntijuutta esille

14.05.2019

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuvat: Anne Korhonen, Sami Suominen

Suurten järjestöjen vaikuttamistyössä on monia ulottuvuuksia ja yhteistyö merkittävässä roolissa, kuten pienemmilläkin toimijoilla. Nuorten Ystävien Arja Sutela ja SOSTEn Päivi Kiiskinen kertovat omista vaikuttamisen ohjenuoristaan.

Arja Sutela seisoo harmaan takan edessä. Arja Sutela (kuvassa) on Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri. Yhdistyksellä on yksiköitä 17 paikkakunnalla, useita työllisyyshankkeita ja kolme Klubitaloa. Päivi Kiiskinen on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija, ja hänen vastuualueensa ovat sote- ja maakuntauudistus, työllisyys-, elinkeino-, asunto- ja vammaispolitiikka. SOSTElla on yli 200 jäsenjärjestöä.

Sutelan mukaan tähän mennessä tärkeimpiä vaikuttamistyön kohteita on ollut sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen. Nuorten Ystävät on eri työryhmissä mukana niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin valtakunnallisestikin.

- Lisäksi otamme kantaa lakivalmisteluun ja kirjoitamme esimerkiksi blogeja. Vaikuttaminen on monipuolista osallistumista ja tiedon jakamista. Työllistymiseen liittyvää tietoa jaamme potentiaalisille työnantajille.

Myös Kiiskinen korostaa monipuolisuutta ja lausuntojen laatimista.

- Toimin yhteistyössä eri verkostojen ja ryhmien kanssa. Valtakunnallisesti olen mukana esimerkiksi välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmässä ja Vammaisfoorumin työllisyysryhmässä. Laajat verkostot mahdollistavat eri kohderyhmien huomioinnin. Verkostot tekevät mahdolliseksi niukkojenkin resurssien yhdistämisen. Näin saadaan aikaan näkyvämpiä tuloksia.

Työryhmiin pitkällä vaikuttamistyön historialla

Molemmat järjestöt saavat paljon suoria työryhmä-, valiokunta- ja kuulemiskutsuja.

- Asemamme on selvästi vahvistunut ja meidät muistetaan. Tämä on vaatinut rohkeutta tuoda omat näkemykset esille ja perustella ne tutkitulla tiedolla, Kiiskinen kertoo.

- Järjestö 2.0 -hanke on vienyt asiaa hyvin eteenpäin alueellamme. Riippuu myös järjestön omasta aktiivisuudesta, kuinka paljon yhteistyötä halutaan tehdä. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla nähdään järjestöjen työn arvo myös virkamiespuolella, Oulussa työskentelevä Sutela kehuu.

- Vaikuttamisen asioita voi viedä eteenpäin järjestön sisällä. Silloin päästään vaikuttamaan ylimmälle tasolle. Tässä tarvitaan pitkäaikaisen toimijan kokemuksen tuomaa viisautta. Tykkään vaikuttamisessa siitä, että se tulee oikeasti käytännön kokemuksesta.

Konkreettisia ja merkittäviä lopputuloksia

Arja Sutela mainitsee yhdeksi vaikuttamistyön tulokseksi Nuorten Ystävien hallinnoimat kolme Klubitaloa Pohjois-Suomessa. Klubitalomalleja käytiin katsomassa muilla paikkakunnilla ja jopa Kööpenhaminassa, ja niistä otettiin hyviä käytäntöjä toimintaan.

- Yksi Klubitalo aloitti aikuisten ihmisten toimintana. Nyt siellä on valtavasti nuoria jäseniä, ja heillä on myös oma opiskelijoiden ryhmä. Opiskelijat saavat sen avulla opintonsa suoritettua loppuun.

Vaikuttamistyön tulos on nähtävissä myös osatyökykyisyyden kohdalla. Aiemmin asiaa pidettiin tabuna.

- Nykyään ymmärretään, että huippujohtajatkin voivat uupua ja masentua.

Päivi Kiiskinen tietokoneella työhuoneessaan.Päivi Kiiskinen nostaa yhdeksi vaikuttamistyön tulokseksi Pohjois-Savossa järjestöjen paremman huomioimisen.

- Vaikka valtakunnan tasolla oli kirjauksia siitä, että järjestöt pitäisi ottaa mukaan valmisteluihin, näin ei automaattisesti tapahtunut. Siksi teimme jalkautuvaa työtä. Tapasin muun muassa valmistelutyöryhmien puheenjohtajia parin muun järjestötoimijan kanssa. Esitimme valtakunnallisia, konkreettisia toiveita, ja lopulta saimme järjestötoimijoille paikkoja työryhmiin.

Ongelmana oli, että valmistelevat tahot eivät tienneet, keihin ottaa yhteyttä, koska kaikkialla ei ollut vahvaa järjestöjen yhteistyöverkostoa. Valmistelijat kokivat myös, että järjestötoimijat välittivät ristiriitaisia toiveita.

- Meidän pitää kertoa, mitä meillä on tarjota valmisteluryhmälle. Järjestötoimijat voivat hyödyntää asiantuntemusta, kokemustietoa ja suoria kontakteja. Järjestöjen keskinäinen verkostoituminen on erityisen tärkeää. Jokaisella on oma substanssiosaaminen, joka pitää tunnistaa, mutta yleisellä tasolla vaikuttaessa on hyvä mennä yhteisellä äänellä, Päivi Kiiskinen huomauttaa.

Johtaja vaikuttamisen mahdollistajana

Kiiskisen mukaan jotkut järjestötoimijat kokevat yhä olevansa työryhmissä vain kiintiöjäsenenä. Ryhmiin valituilta jäseniltä vaaditaankin rohkeutta oman asian esille tuomisessa.

- Vaikka kaikki pointtimme eivät näy lainsäädännössä vielä kuten haluaisimme, uskon, että pitkällä aikavälillä näin tapahtuu.

Sutela nostaa vaikuttamistyön haasteeksi ajanpuutteen. Nykyisin on meneillään niin monta asiaa, ettei pysty keskittymään vain yhteen. Toimijoiden pitää kuitenkin muistaa rajallisuutensa, kaikkeen ei pysty.

Suuressa järjestössä taakkaa helpottavat organisaation asiantuntijat, jotka tekevät vaikuttamistyötä omilla osaamisalueillaan.

- Koen pääsihteerinä olevani mahdollistaja, en tee yksin vaikuttamistyötä. Olen nähnyt urani aikana, kuinka ihmisistä nousee supertähtiä, kun heille antaa mahdollisuuden, Sutela hehkuttaa.

Voimia antaa organisaation perustehtävään palaaminen aika ajoin, kun vaikuttamistyön tulokset näkyvät käytännön työssä.

Työllistymistä edistävien toimijoiden tunnistettava osaamisensa

Tänä keväänä vaalivaikuttaminen oli keskeisenä molemmilla toimijoilla. Jatkuvan vaikuttamistyön kohteena ovat työllisyyskentän palvelut.

- Meidän pitää kehittää uusia palveluita olemassa olevien rinnalle niin, että ne vastaavat oikeasti työttömien yksilökohtaisiin tarpeisiin, Sutela toteaa.

- Kentällä on edelleen tarvetta vielä selkeämmin toimijoiden osaamisen tunnistamiseen. Se vaikuttaa kaikkeen; yhdistyksen brändäykseen, jäsenhankintaan ja uskottavuuteen vaikuttamistyössä, Kiiskinen lisää.

Molemmat lähettävät omat pääviestinsä kentän muille toimijoille.

- Ollaan ylpeitä omasta toiminnasta ja tehdään vaikuttamista yhtenä rintamana, Kiiskinen kiteyttää.

- Ennen viestintä oli hienovaraisempaa. Nyt tärkeää on rohkeus ja yhteistyö, Sutela lisää.

Artikkeli on julkaistu alun perin keväällä 2019 Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä (pdf aukeaa uuteen välilehteen)