Suomen työelämä tarvitsee osatyökykyisten työpanosta

10.03.2016

Tilaisuuden ppt-esitykset täältä.

Terveydenhuollon lääkäreille koulutusta, lisää yksilövalmentajia osatyökykyisille, yli organisaatiorajojen toimimista ja verkostotapaamisia kasvokkain. Siinä muutama ammattilaisen näkökulma työhön kuntoutuksen keinoista, joista kerrottiin Asiaa osatyökykyisyydessä -tilaisuudessa 8.3.2016 Helsingissä.

Lisäksi keskusteltiin mm. vammaisuuden ja työkyvyn käsitteistä, mitä tukia voidaan käyttää ja mitä eläketilastot kertovat osatyökykyisistä työelämässä. Lopuksi kuultiin työntekijän oma tarina siitä, mistä hän sai apua, kun työkyky laski.

 Tilaisuuteen osallistui 30 henkilöä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen ja Eläketurvakeskuksen kanssa.

Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko kertoi, että ammattilaisten näkökulmasta tarvitaan mm. lisää terveydenhuollon lääkäreille suunnatua koulutusta.

- Tarvitaan myös lisää asiakkaan rinnalla kulkevia tukihenkilöitä, jotka ottavat kokonaisvastuun pitkäkestoisen henkilön työhön paluussa, ja jotka voivat toimia joustavasti yli organisaatiorajojen, korosti Liukko. Erikoissairaanhoidossa tärkeässä roolissa ovat sosiaalityöntekijät.

Myönteistä on se, että työterveyshuollon ja työnantajien yhteistyö on parantunut. Kuitenkin kuntoutustarpeen selvittämisvastuu 60 sairauspäivän kohdalla Kelassa on monille edelleen Liukon mukaan epäselvä.

- Työeläkelaitosten ja Kelan vastuunjako on myös parantunut, mutta työeläkelaitosten ja TE-toimistojen vastuunjako on hyvin epäselvä ja yhteistyö heikentynyt, huomautti Liukko.

Johtaja Mikko Kautto ETK:sta nosti esiin osatyökykyisten aseman seuraamisen haasteista tilastoinnille ja politiikalle.

- Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen kuvaa toisaalta sen verran heikentynyttä työkykyä, että eläke on perusteltua, toisaalta sitä, että työkykyä on jäljellä, Kautto sanoi.

Hän muistutti, että työllisyyden lisääminen vaatii osatyökykyisten työnteon lisäämistä ja kertoi, että valtaosa osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on työssä.

- Osatyökykyisenä työskenteleminen on lisääntynyt. Erityisesti naisten ja 60 vuotta täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt, kertoi Kautto.

Talous hyötyy osatyökykyisten työllistymisestä

Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg kuvasi tapoja, joilla osatyökykyisyyden hintalappua voidaan laskea niin yksilön, yhteiskunnan kuin työnantajankin kannalta.

Esimerkiksi ekonomisti Harri Hietalan aiemmin Vateissa tekemät vaihtoehtolaskelmat kertovat, että osatyökykyisiin kannattaa kohdistaa tukitoimia, koska työkyvyttömyyden hinta yhteiskunnalle on jopa 4 050 miljoonaa euroa.

Mukautuksilla työuraa voi usein jatkaa

Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Vatesista pohti osatyökykyisyyden käsitettä.

- Osatyökykyisyys sekoitetaan usein vajaakuntoisuuteen ja vammaisuuteen. Osatyökykyisen käsitettä käytetään myös virheellisesti vammaisen ja vajaakuntoisen synonyymina.

- Osatyökykyisyys tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijä ei selviydy täydellisesti työnsä asettamista vaatimuksista. Kun puhutaan osatyökykyisestä, on tiedettävä kyseessä olevan työn asettamat vaatimukset henkilölle, korosti Pakarinen.

- Työkyky liittyy työsuorituksiin eli henkilö on työkykyinen, kun hänen yksilölliset edellytykset mukaan lukien terveydentila ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa. Työkyvyn käsite on myös tehtäväsidonnainen.

Henkilöitä ei voida luokitella osatyökykyiseksi sen vuoksi, että heillä on sairaus tai vamma, sanoo Pakarinen ja viittaa STM:n määritelmään, että osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen.

Lopuksi kuultiin lihastautiin sairastuneen Jukka Hirvosen koskettava tarina siitä, miten StoraEnson Imatran tehtaalla työyhteisön ja työnantaja tuki auttoivat, kun työkyky laski. Hän kuvasi myös sitä palveluviidakkoa, johon sairastunut joutuu.

Projektipäällikkö Walter Fortelius esitteli erilaisia työn ja työolosuhteiden mukautuksia, joita työpaikalla voidaan tehdä, jotta esimerkiksi sairauden takia osatyökykyiseksi tullut voi jatkaa työssään. Niitä ovat esimerkiksi työaikajärjestelyt, työn organisointi ja työympäristöön tehtävät muutokset. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita tarjoavat henkilön tilanteesta riippuen Kela, TE-toimistot ja työeläkevakuutusyhtiöt.

Teksti: Tiina Jäppinen, Tiedolla vaikuttaminen -hanke (2015-2017)