Tukea työllistymiseen aiempaa useammalle

18.12.2019

Teksti ja kuvat: Kati Savela

Helsingin kaupungin vammaisten palveluissa alkoi vuoden 2019 keväällä palvelurakenneuudistus. Sen tavoitteena on laajentaa tuetun työllistymisen palvelua niin, että se tavoittaa entistä useammat vammaistyön työ- ja päivätoimintojen asiakkaat. Lopullisena tarkoituksena on lisätä vammaistyön asiakkaiden työllistymistä Helsingissä.

Pauliina Vähäpesola ja Sami Niemi-RuuthUudistuksessa tuetun työllistymisen palvelua päätettiin laajentaa kaupungin vammaistyön toimintakeskuksiin lisäämällä niihin työvalmentajia.

– Uudistusta suunniteltaessa arvioitiin, miten paljon toimintakeskuksissa on asiakkaita, jotka voisivat työllistyä palkkatyöhön, jos työvalmentajan tukea olisi helpommin saatavilla, kertovat johtava työvalmentaja Sami Niemi-Ruuth ja vammaisten työ- ja päivätoiminnan päällikkö Pauliina Vähäpesola.

Tavoitteena oli, että työvalmennusta voi saada siitä yksiköstä, missä asiakas on, eikä palvelun saaminen edellytä siirtoa tuetun työllistymisen yksikköön.

Tuetun työllistymisen palvelu on otettu käyttöön Tyynelän, Vallilan ja Cäpsän toimintakeskuksissa sekä Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskuksessa. Yhteensä yksiköissä on noin 250 asiakkuutta vuodessa. Tuetun työllistymisen yksikössä asiakkuuksia on vuosittain 260.

Tuetun työllistymisen työvalmennus alkaa alkukartoituksella. Siinä keskustellaan asiakkaan mahdollisesta työkokemuksesta, opinnoista ja valmiuksista, ja laaditaan urasuunnitelma. Tämän jälkeen etsitään asiakkaan kanssa hänelle mahdollisimman hyvin soveltuva työkokeilu- tai työpaikka. Työkokeilu pyritään löytämään työnantajalta, jolla on mahdollisuus kokeilun jälkeen palkata asiakas töihin.

Tehtävien muotoilulla lisää työvalmennusta

Asiakkaat ohjautuvat tuetun työllistymisen palveluihin sosiaalityön tai TE-toimiston kautta. Noin puolet on kehitysvammaisia henkilöitä. Muilla on esimerkiksi autismikirjon, muu neuropsykiatrinen diagnoosi tai muu kehitykseen liittyvä häiriö. Diagnoosi ei silti määritä tuen tarvetta, vaan yksilölliset tarpeet.

Työvalmennuksen lisääminen on toteutunut ilman lisärekrytointeja, olemassa olevien työntekijöiden työtehtäviä muotoilemalla. Uudet työvalmentajat ovat saanut työhönsä tukea mentorointimallin avulla, osa lisäksi täydennyskoulutuksella.

– Toimintatavan muutos on vaatinut motivaatiota ja kulttuurin muutosta, ja se on onnistunut meillä hyvin, Niemi-Ruuth kiittelee.

Tutkimukset ja yleissopimus perusteina

Uudistuksen perustana käytettiin tutkimuksia vammaisten sekä muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämisen edistämisestä. Uudistusta varten selvitettiin myös työtoiminnan nykytilaa ja vaikuttavuutta mm. tapaamalla OTT Jaana Paanetoja, joka julkaisi hiljattain selvityksen Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistaminen. Lisäksi valmisteluun kuului yhteistyötä työllisyyttä edistävien tahojen kanssa, niin julkisten toimijoiden kuin järjestöjenkin kanssa, mm. Kela, Vates-säätiö ja Kehitysvammaliitto.

Myös YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen artikla 27 Työ ja työllistyminen ohjaavat edistämään vammaisten henkilöiden työllisyyttä.

– Tutkimusten ja kokemuksemme mukaan tuetun työllistymisen malli on tehokas keino tukea kehitysvammaisia ja muita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä kiinnittymään työelämään. Toimintakeskusten työtoiminta ei yksinään edistä riittävästi työllistymistä.

Aina tavoitteena ei ole heti palkkatyöhön siirtyminen. Etappina sen tavoittelussa voi olla esimerkiksi ammattiin valmistaviin opintoihin tai Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen.

Työvalmentaja tukee myös työnantajaa

Moni työnantaja kertoo, että on vaikea löytää riittävästi tietoa kehitysvammaisen henkilön palkkaamisesta.

– Haluamme osaltamme vaikuttaa tiedon leviämiseen tuetun työllistymisen palvelusta. Kysymme työnantajilta, mitä kautta he helpoiten saisivat tietoa ja uskovat, että muutkin sitä löytäisivät, Sami Niemi-Ruuth kertoo.

Usein yhteydenotto tulee niin, että hyvän kokemuksen saanut työnantaja on suositellut palvelua verkostoissaan. Rekrytoijat ovat sekä isoja organisaatioita että yhden hengen yrityksiä, jotka palkkaavat ensimmäisen työntekijänsä - ja kaikkea siltä väliltä.

Vähäpesola ja Niemi-Ruuth uskovat, että työn räätälöinti ja muokkaukset yleistyvät pikkuhiljaa työelämässä, ja monimuotoisten työyhteisön edut ymmärretään.

Tukea työnantajalle ja työntekijälle tarjotaan ensin tiiviisti, sitten sitä harvennetaan. Jos työhön tai työympäristöön tulee muutoksia, työvalmentaja voi taas tarjota enemmän tukea. Lisäksi työvalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen ja muiden verkostojen kanssa.

– Hyviä työpaikkoja on tarjolla, eikä niihin aina edes löydetä meiltä tarpeeksi hakijoita. Tällöin teemme yhteistyötä myös yli kuntarajojen esimerkiksi Vantaan Virtaamon sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa, Niemi-Ruuth sanoo.


 

Tuetun työllistymisen palvelu Helsingissä

Helsingin tuetun työllistymisen palvelu on aloitettu vuonna 1995, jolloin tuetun työllistymisen malli tuli Suomeen. Palvelu alkoi hankkeesta, sitten siitä tuli osa toimintakeskusten toimintaa. Lopulta se eriytyi omaksi yksikökseen, jossa tänä päivänä työskentelee 12 työvalmentajaa ja johtava työvalmentaja. Vuonna 2019 aloitetun uudistuksen myötä Helsingin kaupungin vammaispalvelussa on johtavan työvalmentajan lisäksi 16 työvalmentajaa.

Tuetun työllistymisen palvelu on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille helsinkiläisille, joilla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, autismi¬kirjoon kuuluva oireyhtymä, adhd/ add, puheen ja kielen kehityshäiriö, laaja-alainen tai muu kehityshäiriö tai vamma.

Alojen kirjo, joille asiakkaat työllistyvät, on laaja: puhtaanapito, ravintola-ala, kaupan ala, toimistot, kiinteistö- sekä kuljetusalan tehtävät. Vuonna 2017 solmittiin 90 työsuhdetta, vuonna 2018 määrä oli 91. Vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä työsuhteita oli solmittu jo 104.

https://www.hel.fi/vammaiset/fi/ tyollistyminen/tuettu-tyollistyminen/

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2019