Siirry pääsisältöön

Työhönvalmentaja oppisopimusopiskelijan tukena – Palvelusta hyötyy koko työyhteisö

30.08.2021

Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Sinikka Luomala ja Pia Pyötsiä
Piirros: Ida Taalas

Ruskeatukkainen poika kävelee puistossa ja soittaa kännykällä mustatukkaiselle naiselle, joka on toimistossa.

Tuettu oppisopimus tarkoittaa oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tukimuoto, esimerkiksi työhönvalmennus. Opiskelija on yhä itse vastuussa opinnoistaan, mutta työhönvalmentaja voi tukea esimerkiksi näyttösuunnitelmien laatimisessa, ajanhallinnassa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, verkostoitumisessa sekä työelämän pelisääntöjen opettelussa.

– Työhönvalmentaja auttaa opiskelijaa tunnistamaan, mitä tarvitaan, jotta opiskelija voi toimia kyseisessä työssä. Tutkintojen ammattivaatimuksia voi myös olla vaikea hahmottaa yksin tai ne voivat vaikuttaa joskus hieman epämääräisiltä, kertoo työhönvalmentaja Pirjo Pellikka Live Palveluista.

Pellikan mukaan työhönvalmentajan tukea tarvitaan erityisesti näyttösuunnitelmien laatimisessa sekä työtehtävien ja teoriapohjan yhteensovittamisessa. Opiskelija ja työhönvalmentaja voivat esimerkiksi käydä yhdessä läpi tutkinnon osia ja peilata niihin nykyisiä tai tulevia työtehtäviä.

Live Palvelut on tuottanut työhönvalmennuspalvelua esimerkiksi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan ja Stadin ammattiopiston opiskelijoille. Pellikka kertoo, että molempien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä ja esimerkiksi Keudassa saatiin hienoja tuloksia palvelumuotoilun menetelmillä.

– Työhönvalmennuspalvelua palvelumuotoiltiin sekä tilaajan että opiskelijan näkökulmista. Tulokset näkyivät opiskelijoiden valmistumisessa, Pellikka kertoo iloisesti.

Positiivista palautetta työnantajiltaPirjo Pellikka seisoo nurmikolla puiden katveessa ja pitää kiiinni putken mallisesta aideteoksesta.

Työhönvalmentaja tekee oppisopimusopiskelijan työpaikalta nimetyn työpaikkaohjaajan kanssa tiivistä yhteistyötä. Työhönvalmentaja voi esimerkiksi kartoittaa yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa, minkälaisia tarpeita opiskelijalla on työpisteeseen tai ohjaukseen liittyen. Työhönvalmentaja voi myös tukea opiskelijaa sanottamaan omaa tuen tarvettaan työpaikalla.

Joskus voi olla vaikea löytää työnantajaa, jonka palveluksessa voisi suorittaa kaikki tutkintoon vaadittavat näytöt. Silloin työhönvalmentaja voi etsiä ja muokata oppimisympäristöjä työpaikalla sekä varmistaa yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa, että opiskelija todella pääsee tekemään opintojensa etenemisen kannalta oikeita työtehtäviä.

– Voimme miettiä, minkälaisia mahdollisuuksia työtehtävissä on ja miten opiskelijan nykyisiin työtehtäviin saataisiin tehtyä tarvittavia muutoksia. Eräs opiskelija esimerkiksi suoritti ravintola-alan tutkintoa ravintolassa, joka tarjoili ainoastaan buffet-lounaita. Ravintolassa ei voinut tehdä näyttöä annosruokien valmistuksesta, mutta asia ratkaistiin niin, että opiskelija kävi tekemässä näytön toisessa yrityksessä.

Työnantajilta tullut palaute on Pellikan mukaan ollut pääosin myönteistä. Valmennusprosessi pyritään rakentamaan niin, että työhönvalmentajasta tulee luonnollinen osa sitä toimintaympäristöä, jossa opiskelija on. Pidemmillä työhönvalmennusjaksoilla opiskelijan lähimmät työkaverit tulevat työhönvalmentajallekin tutuiksi.

– Oppisopimusjaksot ovat pitkiä. Parhaimmassa tapauksessa koko työyhteisöön saa rakennettua luottamuksellisen suhteen, jossa voidaan tuoda matalalla kynnyksellä asioita esiin. Haasteita puolestaan voi tulla, jos toimintaympäristö ei ole vielä valmis prosessiin tai työhönvalmennuksen kesto on liian lyhyt, Pellikka pohdiskelee.

Työelämässä tarvitaan muutakin kuin ammattiosaamista

Nykypäivän työmaailmassa tarvitaan ammattiosaamisen lisäksi paljon muitakin taitoja. Opiskelijalta voidaan odottaa esimerkiksi vahvoja sosiaalisia taitoja, aktiivista osallistumista työyhteisössä, kehittävää työotetta ja työelämän pelisääntöjen tuntemista. Työelämän muutoksissa vaaditaan myös jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä.

–Nykyään puhutaan ammatillisen identiteetin lisäksi osaamisidentiteetistä. Osaamisidentiteetillä viitataan juuri niihin taitoihin, joita opiskelijalla täytyy olla ammattiosaamisen lisäksi. Opiskelijan on esimerkiksi hyvä ymmärtää, mikä merkitys sosiaalisilla taidoilla voi olla työssä pysymisen näkökulmasta, Pellikka pohtii.

Yksinkertaistetusti työhönvalmentajan tärkeintä aluetta on nimenomaan osaamisidentiteetin vahvistaminen, kun taas opettaja tukee pääosin ammatillisen identiteetin kehittymistä. Erityisesti nuorilla korostuu kokonaisvaltaisesti kasvun tukeminen tiiviissä yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja ammattiopettajan kanssa.

– Esimerkiksi nuoriso-ohjaajaksi opiskeleva nuori voi siirtyä suoraan opintojensa jälkeen kohderyhmästä ammattilaiseksi. Jos siinä unohdetaan kasvun tukeminen ja keskitytään ainoastaan ammatillisen kasvun tukemiseen, niin voi mennä pieleen. Monialaisella yhteistyöllä ja nuorta itseään kuunnellen päästään yleensä pitkälle, Pellikka summaa.

Oppisopimus

Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jossa opiskelija saa palkkaa työsuhteen ajalta ja voi opiskella ammatillisen tutkinnon tai sen osia. Opintoja suoritetaan pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien parissa. Työnantaja voi kouluttaa oppisopimuksella uuden tai jo töissä olevan työntekijän. Oppisopimukseen voi saada myös palkkatukea.

Lue lisää oppisopimuksesta (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Tuettu oppisopimus

Tuetussa oppisopimuksessa opiskelija saa tukea opintoihin ja työelämään liittyvissä haasteissa. Tuki voi olla työhönvalmennusta tai muuta työllistymistä edistävää tukea, kuten palkkatukea. Työhönvalmentaja voi tukea opiskelijaa esimerkiksi sanottamaan omaa osaamistaan ja ammattivaatimuksia sekä täyttämään opiskeluun liittyviä lomakkeita, kuten näyttösuunnitelmia.

Valmennuksen sisältö räätälöidään opiskelijan tarpeiden mukaan.

Lue lisää tuetusta oppisopimuksesta

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!