Siirry pääsisältöön

Kuntakokeiluista kohti työllisyysalueita

26.01.2024

Teksti: Anne Kallio
Kuva: Seppo Alanko

Ruskeasävyinen maisema, jossa laatoitettu tie haaraantuu neljään eri tiehen, jotka mutkittelevat kohti harmaan väristä vuoristoa. Tiellä kulkee naishahmo ja teiden varsilla kasvaa yksittäisiä puita.


Vuoden 2023 aikana on muodostettu työllisyysalueita, jotka ottavat vastuun työllisyydenhoidosta vuoden 2025 alussa. Vaikka suunnitelmat piti palauttaa työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun 2023 lopulla, suunnitelmia kehitetään edelleen. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen käytännön prosesseja hiotaan työllisyysalueilla vuoden 2024 aikana. Ministeriöön palautettiin 38 järjestämissuunnitelmaa ja 7 poikkeushakemusta. Lisäksi on viisi kuntaa, jotka eivät ole mukana minkään työllisyysalueen suunnitelmassa. Yksin kaupunkina järjestämissuunnitelman jätti viisi kaupunkia, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Lahti ja Vantaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotukset perälautamenettelyssä mukana oleville kunnille on julkaistu marraskuun lopulla. Ehdotuksen mukaisesti työllisyysalueita muodostuisi 44 kpl.

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa tutustuttiin osaan järjestämissuunnitelmista, ja erityisesti siihen, miten osatyökykyisten työllisyyden tukeminen ja järjestöjen roolit oli huomioitu niissä. Työkanava Oy on mainittu usein osatyökykyisten työllisyyden tukijana. Monissa järjestämissuunnitelmissa on kuvattu kolmannen sektorin toimijat yhteistyökumppaneina tai osana ekosysteemiä sen enempää erittelemättä, mikä niiden rooli voisi olla tarkemmin. Joissakin suunnitelmissa on mainittu, että on selvitettävä, mikä on kolmannen sektorin rooli työllisyydenhoidossa jatkossa.

Seuraavassa on nostettu esille joitakin esimerkkejä järjestämissuunnitelmista.

Osatyökykyisten työllistymisen tuki

Helsingin järjestämissuunnitelmassa on ilmaistu konkreettinen tavoiteluku osatyökykyisten työnhakijoiden etenemiselle. ”Tavoitteena on, että 30 % pitkään työttömänä olleista osatyökykyisistä asiakkaista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa palvelun tai hänen tilanteeseensa löytyy muu ratkaisu.” Työnantaja-asiakkaille tarjotaan sosiaalisen vastuullisuuden palveluita osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tueksi. Käytännössä tällä tarkoitetaan rinnalla kulkijaa ja osaamisen kehittäjää työpaikalle.

Porvoon alueen järjestämissuunnitelmassa nostetaan esille se, että täsmä- ja osatyökykyisiä pidetään pitkään työttöminä, kun heidän tarpeitaan pitäisi selvittää jo työnhaun alkuvaiheessa. Tämän tukena halutaan hyödyntää sekä työkykykoordinaattoreiden asiantuntemusta että yhdistysyhteistyötä.

Lahden ja Päijät-Hämeen työllisyysalueet kehittävät yhdessä dynaamista hankintarengasta. Myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluita on tarkoitus hankkia tulosperusteisina minikilpailutuksina dynaamisen hankintarenkaan kautta. Palvelut kohdistetaan niihin asiakkaisiin, joilla katsotaan olevan edellytykset vastaanottaa työtä tai työvoimapalveluita.

Järjestöjen rooli

Pirkanmaan järjestämissuunnitelmassa on erikseen otsikko ”välityömarkkinat”. Tavoitteena mainitaan pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja osatyökykyisten henkilöiden työmarkkina-aseman parantaminen. Välityömarkkinat tarjoavat mm.työelämäosallisuutta ja siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Järjestämissuunnitelmassa mainitaan tarve kehittää kolmannen sektorin toimintamalleja siten, että syntyy tiiviimpi kytkentä työnvälitykseen ja yritysten työvoiman tarpeisiin. Järjestämissuunnitelmassa on myös mainittu, että työvoimapalvelujen järjestämisen muutos heikentää välityömarkkinoiden toimintaa ja luo kunnille paineen vapaaehtoisiin avustuksiin.

Salon alueen työllistymissuunnitelmassa mainitaan palveluntuotannon kehittäminen siten, että polkumaisen palveluajattelun sijaan pyritään räätälöimään palvelut siirtymävaiheisiin. Palveluntuottajat ja yhteistyökumppanit nähdään tärkeässä roolissa myös löytämään uusia työmahdollisuuksia mm. osatyökykyisille. Matalan kynnyksen työmahdollisuuksia nähdään mm. työpajoilla ja yhdistysten sijoituspaikoissa.

Kuopion työllisyyden järjestämissuunnitelmassa mainitaan, että alueella olevien kolmannen sektorin toimijoiden roolia tulevaisuuden työllisyyspalveluissa on tarkoituksenmukaista vahvistaa.

Seinäjoen, Ilmajoen ja Isokyrön järjestämissuunnitelmassa on oma kohta otsikolla kolmannen sektorin ja työpajatoiminnan näkökulmia. Siinä pohditaan työvoimapula-aloja ja sitä, miten moniammatillista yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä voisi kehittää työllistymisen tueksi. Osatyökykyisten työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä esitetään kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksen kautta.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!