Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta

15.11.2016

Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen, Kuva: Janne Pyöriä

Taidokkaat on keväällä 2016 perustettu ylöjärveläinen työosuuskunta, jossa on 15 eri-ikäistä jäsentä. Palvelujen kirjo on laaja, jopa hämmentävä. On kiireapua, kotipalvelua, pihatöitä, IT-palveluita, psykoterapia- ja työnohjauspalveluja, rakennuspalveluita jne.

Alkavalle yrityksille näin monialainen toiminta olisi suuri haaste, mutta työosuuskunnassa idea on hieman toinen. Vaikka monia asioita on ratkaistavana esimerkiksi markkinoinnissa, toiminnan lähtökohta on kirkas. Tavoitteena on tarjota työtä ja parempaa elämää jäsenilleen sekä tuottaa hyvää yhteiskunnalle.

- Osuuskunnan jäsenet tekevät toiminnastaan sen näköisen kuin he yhdessä haluavat. Ideologisesti on tärkeää, että osuuskunnan tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Olemme saaneet myös Yhteiskunnallisen yrityksen statuksen. Jos voittoa tulee, se käytetään yrityksen tai yhteiskunnalliseen kehittämiseen, sanoo ASPA-säätiön hanketyöntekijä Siina Vättö.

Reilun puolen vuoden jälkeen siitä, kun toiminta käynnistyi, 15 jäsenestä kuusi on nostanut osuuskunnasta palkkaa. Osa jäsenistä on aktiivisia, osa on toiminnasta sivussa eri syistä.

Taidokkaat on perustettu Osallisuutta osuuskunnista (ESR) -kehittämishankkeen tuloksena ja se toimii ASPA-säätiön kyljessä hankkeen kautta vielä vuoden 2017 vuoden loppuun asti.

Hankkeesta ei tule suoraan taloudellista tukea osuuskunnalle, mutta esimerkiksi osuuskuntalaisten valmennuksiin ja tutustumisretkiin on tullut rahoitus hankkeelta. Osuuskunnan kokouksia varten tilat on antanut käyttöön Ylöjärven kaupungin Tiuravuoren palvelukeskus, jonne Taidokkaat tekevät vuorostaan vapaaehtoistyötä.

Osuuskunta Taidokkailla on myös oma klubi, johon on kutsuttu mukaan yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Klubitoiminnalla on kerätty varoja toiminnan aloittamiseen ja samalla on voitu markkinoida laaja-alaista osaamista. Lisäksi osuuskunnalla on yrityskummeja, jotka tarjoavat heille asiantuntemustaan ja yhteistyötä.

Vapaaehtoistyötä

Arja Loukola on osuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin mm. lastensuojelu- ja vanhustyössä, päihde- ja mielenterveystyössä sekä johtajana eri paikoissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle hän jäi nelisen vuotta sitten.

- Osuuskunnassa tavoitteena on räätälöidä työ kunkin voimien mukaan. Tarkoitus ei ole, että kaikki tekevät kahdeksaa tuntia päivässä. Olemme myös miettineet, voisimmeko soveltaa esimerkiksi Ratko-mallia, pohtii osuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja Arja Loukola.

Vamlasin kehittämä Ratko-malli on työkalu työnantajille. Sen avulla voidaan tarjota työmahdollisuuksia erilaisille työn tekijöille. Uusia työpaikkoja luodaan luomalla tehtävänkuvia, joka soveltuu henkilölle, vaikka hänellä olisi jokin vamma tai pitkäaikainen sairaus.

- En aio palata työelämään kokonaan. Toisaalta tässä vaiheessa osuuskunnan kehittäminen vie myös niin paljon aikaa, etten pystyisi tekemään työtä enempää, sanoo Loukola.

- En myöskään halua ansaita niin paljoa, että jättäisin työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään. Täällä on tosi kiva porukka. Panostan mielelläni tämän osuuskunnan kehittämiseen vapaaehtoistyönä, mikä myös antaa henkisesti paljon, hän jatkaa.

Oman uran etsintää

Anssi Ahoniemi joutui heti peruskoulun jälkeen, vakavaan auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena oli vammautuminen. Hän on kuntoutunut pikkuhiljaa ja pystyy osuuskunnassa arvioimaan, mitä työtä voisi tehdä. Merkonomiksi opiskellut Ahoniemi haluaa tehdä tässä vaiheessa myös vapaaehtoistyötä ja käy osuuskunnan edustajana vierailemassa vanhusten luona piristämässä heidän päiväänsä.

- Vapaaehtoistyö tuo hyvää mieltä. Kun auttaa muita, jaksaa itsekin paremmin. Lisäksi teen osuuskunnan markkinointia ja olen kertonut tarinani monelle, sanoo Ahoniemi.

- Anssi tuo hyvää mieltä kohteliaalla käytöksellään ja hän kuntoutunut valtavasti siitä, kun tuli mukaan toimintaan. Mikään ei ole hänelle mahdotonta, mutta nyt olisi hyvä löytää se työ, jota hän pystyisi parhaiten tekemään, pohtii Arja Loukola hänen vierellään.

Osuuskunnasta takaisin työelämään

Jarmo Lehtomäki on tarjoaa mm. kiinteistönhoitopalvelua vanhemmille ikäryhmille, aina pienistä ulkomaalauksista ja nurmikon leikkuusta erilaisiin puutarhatöihin.

- Huomasin lehdestä, että tällainen mahdollisuus oli tarjolla. Siitä se vain lähti. Minulla on 30 vuotta takana työelämää. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet. Nykyisin työntekijää ei arvosteta ja työmarkkinoilla puhuu yksistään raha, kokee Lehtomäki nykymenon.

Hän toivoo, että osuuskunnan kautta työhön pääsy voisi taas onnistua – joko suoraan kuluttajille tai esimerkiksi henkilöstövuokrauksena työnantajille. Tosin häntä arveluttaa se, että kiinteistöpalvelut ovat melko kilpailtu ala myös Hämeessä.

Markkinointiin potkua

Raija Viinikka jäi työkyvyttömyyseläkkeelle sairauden takia vanhusten hoitokodin toiminnanjohtajan tehtävistä. Hän on terveydenhuoltoalan ammattilainen ja toiminut mm. vanhainkodin johtaja. Sairautensa jälkeen hän suoritti Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen.

- Kaupunki on ostanut osuuskunnalta Senioripysäkkitoimintaa yhden ryhmän verran, ja toivon tälle jatkoa. Toiminta ehkäisee vanhusten yksinäisyyttä ja masennusta sekä auttaa heitä luomaan uusia ystävyyssuhteita. Toimintaan on ohjattu mukaan mm. kunnan kotipalvelun kautta, iloitsee Viinikka.

Viinikan mielestä nyt olisi aika panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, kuten tuotteistamiseen, mainontaan ja markkinointiin.

- Meitä on 15 jäsentä ja erilaista ammatinharjoittajaa. Yksikään meistä ei omaa yrittäjä-, markkinointi- tai myyntitaustaa. Miten osaisimme markkinoida ja myydä itseämme riittävän hyvin? kysyy Viinikka.

- Suurin haaste on, ettemme jää puuhastelun asteelle. Monet ovat olleet pitkään eläkkeellä tai työttömänä. Oma kuva itsestä työntekijänä on voinut hapertua. On oma prosessi, miten osaaminen viedään toiselle portaalle, myöntää hankevetäjä Siina Vättö.

Toisaalta jäsenet pohtivat, mitä tehdä sitten, jos töitä tuleekin liikaa. Miten hoidamme tilanteen ja entä miten mitataan toiminnan laatua?
- Pelottaa, miten saamme tämän pyörimään. Mistä saadaan töitä ja rahaa firmaan? Nämä ovat varmaan tällaisia luonnollisia yrityksen pelkoja, toteaa Anssi Ahoniemi kuitenkin tyynesti.